Basic HTML Version
Se P. Paualin Epistola Philipperin tyge
542
IV. Lucu.
4:1 NIn minun rackat ia ihanat
Weliet/ minu' ilon ia minun
Crunon/ seisocat nin Herrasa/
minu' rackahani.
4:2 Euodia mine manan/ Ja
Syntychen mine manan/ Ette he
yximieliset olisit Herrasa.
4:3 Ja mine mös rucolen sinua
minun toimelinen Cumpanin/
ole heiden awulinen iotca
Euangeliumis ynne minun
cansani kiluoitellet ouat/
Clementin ia muidhen minun
Auttaijadhen cansa/ Joinenga
Nimi ombi Elemen Kirias.
4:4 Iloitca aina Herrasa/ ia taas
mine sanon/ Iloitca.
4:5 Olcon teiden siueys caikein
Inhimisten tietteuä.
4:6 Herra on lesne/ elket
hoolico/ Waan teidhen Anomus
caikes Rucouxes ia Pytemises
Kijtossanan cansa/ olcohon
caikissa asioisa tietteuä
Jumalan edesse.
4:7 Ja se Jumalan Rauha ioca
caiken ymmerdhyxen
ylitzekieupi/ warielcon teiden
sydhemen ia taidhon Christuses
Iesuses.
4:8 Edespein rackat Weliet/
mikä tosi on/ mikä cunnialinen
on/ mikä oikein/ mike
puhdhas/ mikä souelias/ mikä
hyuesti cwlu/ Ongo iocu Awuu/
ia ongo iocu kijtos aiattelca sen
ielkeen.
4:9 Mite te mös opitta ia saitta
ia cwlitta ia nähnyt oletta
minun päleni/ se techket/ Nin
se Rauhan Jumala ombi teiden
cansan.
4:10 Mutta mine olen mös
ialosti iloitettu Herrasa/ ette te
oletta taas wirghonneet minun
edesteni swremahan/ echke
teille iocapaicas kylle suremista
ollut on/ Waan ei ollut teille
tila.
4:11 Eipe mine täte sano ette
minulta iotakin puuttui. Sille
mine olen oppenut ioissa mine
olen/ nihin tytymehen.
4:12 Mine taidha' sekä matala
olla/ ia taidhan corckia olla/
Mine olen caikis cappaleis/ ia
iocaitze' tyken souelias/ seke
rauittuna ette isouana olla/
seke höötyue ette keuchtyue.
4:13 Caiki mine woin/ sen
cautta ioca minun wäkeuexi
teke/ Christus.