Basic HTML Version
Se Toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge
494
VII. Lucu.
7:1 ETte meille nyt sencaltaiset
Lupauxet ouat/ Minun
Rackahani/ sijtte pudistacam
me itzemme caikista Lihan ia
Hengen saastasta/ Pyhyden
teuttein Jumalan pelkemises.
7:2 Tauoittaca meite/ eipe me
kenengen wastanrikconet/ eipe
me keten wietellet/ eipe me
kenenge lijcatechnet.
7:3 Sencaltaista em mine sano
teille cadotuxexi/ Sille ette mine
olen teille io ennen sanonut/
Ette te oletta meiden
Sydemesem elä ia coolta teiden
cansanne.
7:4 Mine puhun swrella
rochkiudella teiden tygenne.
Mine kerskan itzeni palio teiste.
Mine olen Lohutoxella teutetty.
Mine olen ylenpalttises Ilosa
caikissa meiden waiuassa.
7:5 Sille coska me tulima
Macedoniahan/ ei ollut meiden
Lihalla ychte helppo/ wan
caikissa paicoissa me olima
waiuassa/ Ulcoisesta sodhat/
sisellisesta pelgot.
7:6 Mutta Jumala ioca ne
murehelliset lohuttapi/ se
lohutti mös meite Titusen
tulemisen cautta/
7:7 Mutta ei ainostansa henen
tulemisens cautta/ waan mös
sen Lohutoxen cautta ionga hen
teilte saanut oli/ ia ilmoitti
meille teiden halunna/ teiden
itkonna/ ia teiden achkeruenne
minusta/ Nin ette mine wiele
enemin ihastuin.
7:8 Sille sen quin mine teite
murehesen saatoin/ minun
Lehetöskiriani cansa/ eipe mine
site cadhu/ Ja echke mine site
caduisin/ quitengi ette mine
näen ette se Lähetuskiria o'bi
teite lehes hetke' aica
surettanut/
7:9 sijte mine nyt quite'gi
iloitze'/ Ei sijte ette te olitta
murehissa/ wan senuoxi ette te
olitta murehisa Paranoxexi. Sille
te oletta murehelliset olleet
Jumala' miele' ielkin/ nin ettei
teille pidheis meiste ioskus
wahingota oleman.
7:10 Sille se mureh ioca
Jumalan miellen pereste on/
hen matkan saatta ydhen
Catumisen Autuahudhexi/ iota
eikengen cadhu. Mutta Mailman
mureh/ se Cooleman matkan