Basic HTML Version
Pyhen Johannesen Euangelion
251
Judasest Simonin poiast
Ischariotist. Sille ette hen oli
henen petteueinen/ ia se oli yxi
nijste
Cadhestatoistakymmeneste.
* Insiglanut eli merkinyt) Se on/
Pyhelle Hengelle lahioittanut/
hanginud/ ia walmistanut/ ette
hen yxinens caikein edhes
Mestarixi ia Autaiaxi asetettu ia
annettu on/ ionga ielkin
iocaitzen pite henens
oendaman/ souittaman ia
pitemen.
* Nijn rijtelit Juttat) Teme Cap.
Ei puhu Leiuen eike winan
Sacramentist/ waan
Hengelisesta sömisest/ se on/
vskosta/ ette Christus totinen
Jumala ia totinen Inhiminen/
henen Werens meidhen
edhesten vloswodhatti.
* Pahoittaco) Jos teme teite
pahoitta ette mine nyt neite
puhun teidhen cansan Maan
päle/ quingasta sijtte tapactu/
coska mine Taiuasta hallitzen/
ia ne sanat pääten ia teuten.
VII. Lucu.
7:1 SItelehin waelsi Iesus
Galileas/ Sille ettei hen
tactonut waelda
Judeas/senteden ette Juttat
pydhit hende tappa.
7:2 Nin oli iuri lesse Judasten
Lechtimaian Juhla peiue.
7:3 Nin sanoit henen Weliens
henelle/ Mene telde/ ia mene
Judean/ ette mös sinun
Opetuslapses näkisit sinun
Töös/ iotcas teet/ Sille ei
kengen sala miten tee/ ia
tachto itze iulki olla.
7:4 Jos sine nämet teet/ nin
iulghista itzes Mailman edes.
7:5 Sille ettei henen
Weliensseckä vskonuat henen
pälens.
7:6 Nin sanoi Iesus heille/ Ei
ole minun aican wiele tullut/
waan teidenaican ombi aina
walmis.
7:7 Ei woi Mailma teite wihata/
mutta minua hen wihapi/ Sille
ette mine cannan todhistusta
henest/ Ette henen Tööns ouat
pahat.
7:8 Menget te yles telle Juhla
peiuelle/ Em mine wiele tadho