Basic HTML Version
14:21 Ja jokainen pata Jeru-
salemissa ja Juudassa on
oleva pyhitetty Herralle Seba-
otille, ja kaikki uhraajat tule-
vat ja ottavat niitä ja keittä-
vät niissä. Eikä ole enää sinä
päivänä yhtään kaupustelijaa
Herran Sebaotin temppelissä.
14:21 Sillä kaikki kattilat
Jerusalemissa ja Juudassa
pitää \Herralle\ Zebaotille
pyhitetyt oleman; että kaik-
kein, jotka uhrata tahtovat,
pitää tuleman ja ne ottaman
ja niissä keittämän. Ja ei yk-
sikään Kanaanealainen pidä
enää \Herran\ Zebaotin
huoneessa oleman siihen
aikaan.
14:21 Sillä Judan ja Jerusa-
lemin cattilat pitä HERralle
Zebaothille pyhitetyt oleman.
Että caicki jotca uhrata tah-
towat/ pitä tuleman ja ne
ottaman/ ja nijsä keittämän.
Ja ei yxikän Cananeri pidä
sillen HERran Zebaothin huo-
nes oleman/ sijhen aican.
MALAKIA
MALAKIA
Propheta Maleachi
1 LUKU
1 LUKU
I. Lucu
1:1 Ennustus, Herran sana
Israelille, Malakian kautta.
1:1 Tämä on \Herran\ sanan
kuorma Israelin tykö, Mala-
kian kautta.
1:1 TÄmä on se cuorma/
jonga HERra puhui Israeli
wastan/ Maleachin cautta.
1:2 Minä olen teitä rakasta-
nut, sanoo Herra. Mutta te
sanotte: "Missä sinä olet
osoittanut rakkautesi meihin?"
Eikö Eesau ollut Jaakobin
veli, sanoo Herra, ja Jaakobia
minä rakastin,
1:2 Minä rakastin teitä, sa-
noo \Herra\. Niin te sanotte:
missäs meitä rakastit? Eikö
Esau ole Jakobin veli, sanoo
\Herra\? ja minä rakastin
Jakobia,
1:2 Minä racastin teitä/ sano
HERra: Nijn te sanotta: misäs
meitä racastit? Eikö Esau ole
Jacobin weli/ sano HERra? ja
cuitengin minä Jacobita ra-
castan.
1:3 mutta Eesauta minä viha-
sin; ja minä tein hänen vuo-
rensa autioiksi ja annoin hä-
nen perintöosansa erämaan
aavikkosusille.
1:3 Ja vihasin Esauta; olen
myös autioksi tehnyt hänen
vuorensa, ja hänen perimi-
sensä lohikärmeille erä-
maaksi.
1:3 Ja wihan Esauta/ olen
myös autioxi tehnyt hänen
wuorens/ ja hänen peri-
misens Drakeille erimaaxi.
1:4 Jos Edom sanoo: "Me
olemme ruhjotut, mutta me
rakennamme rauniot jälleen",
niin Herra Sebaot sanoo näin:
He rakentakoot, mutta minä
revin maahan; ja heidän ni-
mensä olkoon: "jumalatto-
muuden maa" ja "kansa, jo-
hon Herra on vihastunut ian-
kaikkisesti."
1:4 Ja jos Edom sanois: me
olemme köyhtyneet, mutta
me tahdomme autiot jälleen
rakentaa; niin sanoo \Herra\
Zebaot näin: jos he rakenta-
vat, niin minä tahdon maa-
han kukistaa; ja ne pitää
kutsuttaman jumalattomuu-
den rajaksi ja siksi kansaksi,
jolle \Herra\ on vihainen
ijankaikkisesti.
1:4 Ja jos Edom sanois: me
olemma turmelut/ mutta me
tahdomma autiat jällens rake-
ta. Nijn sano HERra Zebaoth
näin: jos he rakendawat/ nijn
minä särjen maahan/ ja ne
pitä cudzuttaman cadotetuixi
maan ärixi/ ja sixi Canssaxi/
jolle HERra on wihainen ijan-
caickisest.
1:5 Ja teidän silmänne saa-
vat nähdä sen, ja te sanotte:
"Herra on suuri Israelin rajo-
jen ulkopuolellakin."
1:5 Sen pitää teidän silmän-
ne näkemän, ja teidän pitää
sanoman: \Herra\ on ylistet-
ty Israelin maan äärissä.
1:5 Sen näkewät teidän sil-
män/ ja te sanotte: HERra on
ylistetty Israelin maan äris.
1:6 Poika kunnioittakoon isää
ja palvelija herraansa. Mutta
jos minä olen isä, missä on
1:6 Pojan pitää kunnioitta-
man isäänsä, ja palvelian
isäntäänsä. Jos minä siis isä
olen, kussa on minun kun-
1:6 POjan pitä cunnioittaman
Isäns/ ja palwelian isändä-
täns. Jos minä sijs Isä olen/