Basic HTML Version
3:5 Hänen edellänsä käy rut-
to ja polttotauti tulee hänen
jäljessänsä.
3:5 Hänen edellänsä kävi
rutto, ja vitsaus hänen jal-
kainsa edessä.
3:5 Hänen edelläns käwi rut-
to/ ja widzaus meni/ cuhun-
ga hän sijtte meni.
3:6 Hän seisahtuu ja mittaa
maan, hän katsahtaa ja saa
kansat vapisemaan. Ikivuoret
särkyvät, ikuiset kukkulat vai-
puvat, hänen polkunsa ovat
iankaikkiset.
3:6 Hän seisoi ja mittasi
maan, hän katseli ja hajoitti
pakanat, niin että ijankaik-
kiset vuoret musertuivat, ja
ijäiset kukkulat notkistuivat;
kuin hän maailmassa vaelsi.
3:6 Hän seisoi ja mittais
maata/ hän cadzeli ja hajotti
pacanat/ nijn että mailman
wuoret muserruit/ ja caicki
cuckulat mailmas notkistuit/
cosca hän mailmas waelsi.
3:7 Vaivan alaisina minä nä-
en Kuusanin majat, Midianin
maan telttavaatteet vapisevat.
3:7 Minä näin Etiopian majat
surkiana, ja Midianilaisten
teltat vapisevan.
3:7 Minä näin Ethiopian majat
murhellisna/ ja Midianiterein
tellat wapisewan.
3:8 Virtoihinko Herra on vi-
hastunut? Kohtaako sinun
vihasi virtoja, merta sinun
kiivastuksesi, koska ajat he-
vosillasi, pelastuksesi vaunuil-
la?
3:8 Etkös, \Herra\, ollut vi-
hainen virrassa, ja sinun
hirmuisuutes vesissä ja när-
kästykses meressä? kuin
ajoit hevosillas, ja sinun rat-
taas saivat voiton.
3:8 Etkös HERra ollut wihai-
nen wirrasa? ja sinun hir-
muisudes wesisä/ ja närkäs-
tyxes meresä? Cosca sinä
ajoit orehillas/ ja sinun rat-
tas sait woiton.
3:9 Paljas, paljastettu on si-
nun jousesi: valat, vitsat, sa-
na. Sela. Virroilla sinä halkai-
set maan.
3:9 Sinä veit sinun joutses
edes, niinkuin sinä olet su-
kukunnille vannonut ja sa-
nonut, Sela! ja jaoit virrat
maassa.
3:9 Sinä weit sinun joudzes
edes/ nijncuins olet sucu-
cunnille wannonut/ Sela/ ja
jaoit wirrat maasa.
3:10 Vuoret näkevät sinut ja
järkkyvät, rankkasade purkaa
vettä, syvyys antaa äänensä,
kohottaa kätensä korkealle.
3:10 Vuoret näkivät sinun, ja
vapisivat, virta meni pois,
syvyys antoi itsestänsä ää-
nen, ja nosti sivunsa korkeu-
teen.
3:10 Wuoret näit sinun ja
tulit murhellisexi/ wirta meni
pois/ sywyys annoi idzestäns
änen ja nosti käsiäns corkeu-
teen.
3:11 Aurinko ja kuu astuvat
majaansa sinun kiitävien
nuoltesi valossa, sinun kei-
hääsi salaman hohteessa.
3:11 Aurinko ja kuu seisoi-
vat siallansa; sinun nuoles
menivät kirkkaudella, ja si-
nun sauvas pitkäisen leima-
uksella.
3:11 Auringo ja Cuu seisoit
alallans/ sinun nuoles menit
kirckaudella/ ja sinun sauwas
pitkäisen leimauxella.
3:12 Kiivastuksessa sinä astut
maata, puit kansoja vihassa.
3:12 Sinä tallasit maan vi-
hassas, ja survoit rikki pa-
kanat hirmuisuudessas.
3:12 Sinä tallaisit maan wi-
hasas/ ja surwoit ricki paca-
nat hirmuisudesas.
3:13 Sinä olet lähtenyt aut-
tamaan kansaasi, auttamaan
voideltuasi. Sinä murskaat
pään jumalattoman huonees-
ta, paljastat perustukset kau-
lan tasalle. Sela.
3:13 Sinä läksit kansaas
auttamaan, auttamaan voi-
deltus kanssa; sinä särjit
jumalattomain huoneessa, ja
paljastit perustukset, kau-
laan asti, Sela!
3:13 Sinä läxit Canssas aut-
taman/ auttaman woideltuas.
Sinä särjit pään jumalatto-
main huonesa/ ja rijsuit pe-
rutuxet alasti haman caulan
asti Sela.
3:14 Sinä lävistät heidän
omilla keihäillään pään hei-
dän johtajiltansa, jotka hyök-
käävät hajottamaan minua -
se on heidän ilonsa - aivan
3:14 Jospa sinä vielä kiroisit
pään valtikkaa kylinensä!
jotka tulevat niinkuin tuulis-
pää minua hajoittamaan, ja
iloitsevat niinkuin he olisivat
köyhän syöneet salaisesti.
3:14 JOsca sinä wielä kiroisit
pään waldicata kylinens/ jot-
ca tulewat nijncuin tuulispää
minua hajottaman/ ja iloid-
zewat nijncuin he olisit köy-