Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
138
10. Farao oli vihastunut
palvelijoihinsa, ja hän pani
minut vankeuteen henkivartijain
päämiehen taloon, minut ja
ylimmäisen leipojan.
11. Niin me molemmat, minä ja
hän, näimme samana yönä
unta; me näimme kumpikin
unemme, jolla oli oma
selityksensä.
12. Ja siellä oli meidän
kanssamme hebrealainen
nuorukainen, henkivartijain
päämiehen palvelija. Hänelle
me kerroimme unemme, ja hän
selitti ne meille; hän selitti,
mitä kummankin uni merkitsi.
13. Ja niinkuin hän meille oli
selittänyt, niin kävikin: minut
asetettiin entiseen virkaani,
toinen hirtettiin.
14. Silloin farao kutsutti
Joosefin eteensä. Ja hänet
tuotiin kiiruusti vankikuopasta.
Ja hän ajatti hiuksensa ja
muutti vaatteensa ja tuli faraon
eteen.
Ps. 105:20 Niin kuningas lähetti
ja päästätti hänet, kansojen
hallitsija laski hänet irti.
15. Ja farao sanoi Joosefille:
Minä olen nähnyt unen, eikä
ole sen selittäjää, mutta olen
kuullut kerrottavan sinusta, että
kun kuulet unen, sinä voit sen
selittää.
16. Joosef vastasi faraolle
sanoen: En minä; mutta Jumala
antaa faraolle suotuisan
vastauksen.
17. Ja farao puhui Joosefille:
Minä näin unen; olin
seisovinani Niilivirran rannalla.
18. Ja katso, virrasta nousi
seitsemän lihavaa ja kaunista
lehmää, jotka kävivät laitumella
kaislikossa.
19. Ja katso, niiden jälkeen
nousi virrasta toiset seitsemän
lehmää, kurjia, kovin rumia ja
laihoja; en ole koko Egyptin
maassa nähnyt niin rumia kuin
ne.
20. Ja nämä laihat ja rumat
lehmät söivät ne ensimmäiset,
ne lihavat lehmät.
21. Mutta vaikka ne olivat
nielleet nämä, ei voinut
huomata, että ne olivat nielleet
ne, vaan ne olivat yhtä
rumannäköiset kuin ennenkin.
Siihen minä heräsin.