Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
137
sekä ylimmäisen juomanlaskijan
että ylimmäisen leipojan pään.
21. Ylimmäisen juomanlaskijan
hän asetti hänen entiseen
juomanlaskijantoimeensa, niin
että hän sai antaa maljan
faraon käteen;
22. mutta ylimmäisen leipojan
hän hirtätti, niinkuin Joosef oli
heille selityksessään sanonut.
23. Mutta ylimmäinen
juomanlaskija ei muistanut
Joosefia, vaan unhotti hänet.
41. Luku
1. Kahden vuoden kuluttua
tapahtui, että farao näki unen;
hän oli seisovinaan Niilivirran
rannalla.
2. Ja katso, virrasta nousi
seitsemän kaunista ja lihavaa
lehmää, jotka kävivät laitumella
kaislikossa.
3. Ja katso, niiden jälkeen
nousi virrasta toiset seitsemän
lehmää, rumia ja laihoja; ne
asettuivat edellisten lehmien
viereen virran rannalle.
4. Ja ne rumat ja laihat lehmät
söivät ne seitsemän kaunista ja
lihavaa lehmää. Siihen farao
heräsi.
5. Mutta hän nukkui uudestaan
ja näki toisen kerran unta:
seitsemän paksua ja kaunista
tähkäpäätä kasvoi samassa
oljessa.
6. Ja katso, niiden jälkeen
kasvoi vielä seitsemän
tähkäpäätä, ohutta ja itätuulen
polttamaa.
7. Ja nämä ohuet tähkäpäät
nielivät ne seitsemän paksua ja
täyteläistä tähkäpäätä. Siihen
farao heräsi, ja katso, se oli
unta.
8. Mutta aamulla hänen
mielensä oli levoton, ja hän
kutsutti eteensä kaikki Egyptin
tietäjät ja kaikki viisaat; ja
farao kertoi heille unensa,
mutta ei ollut sitä, joka olisi
voinut selittää ne faraolle.
9. Silloin puhui ylimmäinen
juomanlaskija faraolle sanoen:
Nyt minä muistan rikokseni.
1. Moos. 40:14 Mutta muista
minua, kun sinun hyvin käy, ja
tee minulle laupeus
mainitsemalla minusta faraolle
ja toimittamalla minut pois
tästä talosta.