Basic HTML Version
Estherin Kirja
983
idze rucoile/ waan muut ja coco
seuracunda/ että se onnellisest
menestyis/ ja että se sitä
sydämelisemmäst tapahduis/ pitä se
tehtämän paastolla ja raitiudella/
Cadzo 2. Chron. 20:3.
V. Lucu.
COlmandena päiwänä mene Esther
Cuningan tygö/ v. 1. löytä armon
hänen edesäns/ v. 2. cudzu Cuningan ja
Hamanin rualle/ v. 4. Cuningas lupa
mitä hän anois/ 6. Esther rucoile heitä
wielä toisna päiwänä tulla/ v. 7. josta
Haman tule ylpiäxi ja pahoitta mielens/
ettei Mardochai cunnioittanut händä
lähteis/ v. 9. anda raketa hirsipuun
Mardochait hirttä/ v. 14.
5:1 JA colmandena päiwänä puetti
Esther idzens Cuningalisin waatteisin/
ja meni cartanoon Cuningan huonen
tygö/ sisälliselle puolelle Cuningan
huonen cohdalle. Ja Cuningas istui
hänen Cuningalisella istuimellans
Cuningalises huonesans/ juuri huonen
owen cohdalla.
5:2 Ja cuin Cuningas näki Drotning
Estherin seisowan cartanolla/ löysi hän
armon hänen edesäns/ ja Cuningas
ojensi cullaisen waldican/ joca oli
hänen kädesäns Estherin puoleen/ nijn
Esther astui edes/ ja rupeis waldican
päähän.
5:3 Ja Cuningas sanoi hänelle: Drotning
Esther/ mikä sinun on? ja mitäs anot?
puolen minun Cuningalisen
waldacundan asti/ pitä sinulle
annettaman.
5:4 Esther sanoi: jos Cuningalle kelpa/
nijn tulcon Cuningas ja Haman tänäpän
sijhen pitoon/ cuin minä olen
walmistanut.
5:5 Ja Cuningas sanoi: kijruttacat/ että
Haman tekis cuin Esther on sanonut.
Cosca Cuningas ja Haman tulit pitoon/
jonga Esther oli walmistanut.
5:6 Sanoi Cuningas Estherille sijttecuin
hän oli wijna juonut: mitäs pyydät
Esther/ se pitä sinulle annettaman/ ja
mitäs anot/ waicka se olis puoli
Cuningan waldacunnast/ se pitä
tapahtuman.
5:7 Nijn Esther wastais ja sanoi: minun
rucouxen ja anomisen on:
5:8 Jos minä olen löytänyt armon
Cuningan edes/ ja jos se kelpa
Cuningalle anda minulle minun
rucouxeni/ ja tehdä minun anomiseni/
nijn tulcon Cuningas ja Haman sijhen
pitoon/ cuin minä walmistan heille/
nijn minä teen huomena nijncuin
Cuningas on sanonut.
5:9 SIlloin meni Haman ulos sinä
päiwänä iloisans ja rohkialla sydämellä.
Ja cosca hän näki Mardochain
Cuningan portis/ ettei hän nosnut eikä
siastans lijcahtanut hänen edesäns/
wihastui hän suurest Mardochain
päälle.
5:10 Mutta hän pidätti idzens/ ja cuin
hän tuli cotians/ lähetti hän ja andoi
cudzua hänen ystäwäns/ ja hänen