Basic HTML Version
Tobian kirja
2369
pyhät Patriarchat.
6:21 Colmandena yönä sinä saat
siunauxen/ että terwet lapset teistä
syndywät.
6:22 Mutta cosca colmas yö culunut
on/ nijn sinun pitä neidzen tygö
Jumalan pelgos menemän/ enä
hedelmän himosta cuin pahasta
halusta/ että sinä ja sinun lapses
siunauxen saisit/ joca Abrahamin
siemenelle luwattu on.
Vers.19. Maxan) Jos Jumala tahto
tämän caltaisilla näkywäisillä cappaleilla
autta/ nijn hän taita heille kyllä anda
ylön luonollisen woiman/ nijncuin hän
andoi ficunalle woiman paranda
Jehiskian cuolematautia/ 4. Reg. 20:7.
Ja Christus syljellä ja tomulla paransi
sokian silmät/ Ioh. 9:6. Marc. 8:23.
Muutoin ei auta mikän ruumillinen
cappale/ juuret/ wedet eli woitet/
ajaman pois Perkelettä: Waan
sydämelinen rucous Jumalan tygö
uscosa taita sen ainoastans toimitta/
jonga Christus näyttä/ Marc. 9:29.
VII. Lucu .
RAguel otta Tobian ystäwälisest
huonesens/ v. 1. Joca ano häneldä
hänen tytärtäns Sara/ v. 9. Raguel anda
tyttärens emännäxi/ siuna heitä ja kijttä
Jumalata/ v. 13.
7:1 JA he menit Raguelin tygö/ ja
Raguel otti wastan heidän iloisesta.
7:2 Ja hän cadzoi Tobian päälle/ ja
sanoi Hannalle emännällens: cuinga
tämä nuori mies on meidän langom
muotoinen.
7:3 Ja cosca hän sen puhunut oli/ sanoi
hän: custa te oletta minun weljeni? He
sanoit: Me olem Naphthalin sugusta/
nijstä fangeista cuin Niniwes owat.
7:4 Raguel sanoi: Tunnettaco minun
weljeni Tobian? Ja he sanoit: Me
tunnem hänen hywin.
7:5 Ja cuin hän nyt paljo hywä puhui
Tobiasta/ sanoi Engeli Raguelille: Tobia
jongas perän kysyt/ on tämän nuoren
miehen Isä.
7:6 Ja Raguel nojais hänen puoleens/
itki/ rupeis hänen caulaans/ ja suuta
andoi hänen/ ja sanoi:
7:7 Hywästi siunattu ole sinä minun
racas poican: sillä sinä olet juuri jolon
miehen poica.
7:8 Ja Hanna hänen emändäns/ ja Sara
hänen tyttärens rupeisit myös itkemän.
7:9 SIitte käski Raguel tappa lamban ja
walmista ruoca. Ja cuin he heitä rucoilit
pöydän tygö istuman/ sanoi Tobia:
7:10 En minä tänäpän syö engä juo/
ellet sinä myötä anna minulle minun
rucoustani/ ja lupa minulle Sara sinun
tytärtäs.
7:11 Cosca Raguel sen cuuli/ peljästyi
hän muistain mitä nijlle seidzemelle
miehelle tapahtunut oli/ joille hän
ennen hänen tyttärens andanut oli/ ja
pelkäis/ että tällen myös nijn
tapahtuman piti.
7:12 Ja cosca ei hän wastata tahtonut/