Basic HTML Version
1 Mosexen kirja
138
castaneapuisia/ ja cuorei nijhin walkiat
juondet:
30:38 Ja pani ne sauwat/ jotca hän
cuorinut oli/ laumain eteen/
wesiruuhijn/ joihin he tulit juoman/
että he juomalle tulduans sijtäisit.
30:39 Ja nijn laumat sijtit nijden
sauwain päällä/ ja cannoit pilculisia/
juondeisia ja kirjawita.
30:40 Silloin eroitti Jacob caridzat/ ja
asetti sen eroitetun lauman pilculisten
ja mustain cohdalle Labanin laumasa/
ja teki idzellens eri lauman/ ja ei
laskenut nijtä Labanin secaan.
30:41 Mutta cosca se warhain candawa
lauma oli sicoillans/ pani Jacob sauwat
laumain silmäin eteen/ että he sijtäisit
sauwain päällä.
30:42 Mutta cosca äpöiset sijtit/ ei hän
pannut nijtä sisälle. Nijn tulit äpöiset
Labanille ja warhain cannetut Jacobille.
Sijtä tuli mies sangen äweriäxi/ nijn että
hänellä oli paljo lambaita ja pijcoja ja
palwelioita/ ja Camelejä ja Aseja.
Vers.14. Cuckaista) Ei Hebrerit idzekän
tiedä/ mikä ruoho eli hedelmä Dudaim
on ollut. v. 32. Caridzat ja wohlat) Että
Moses täsä nimittä pienet carjat toisin
wuoroin wohlixi/ caridzoixi/ ja caurixi/
nijncuin sen kielen puhenparsi on/ ei
sijtä lucua ole/ sillä hän tahto sanoa:
että Jacob piti laumast caicki walkiat
yhdencarwaiset/ mutta caicki kirjawat
ja mustat otti Laban tygöns. Mitä
kirjawit sijtä walkiast ja yxicarwaisest
laumast tulis/ se piti oleman Jacobin
palcka/ sijhen Laban tytyi/ että luondo
oli hänen puolellans/ nijncuin on/ että
kirjawat ja pilculiset ei usiast siki
yxicarwaisist/ mutta Jacob autti luondo
taidolla/ nijn että yxicarwaiset cannoit
enimmäst kirjawita.
XXXI. Lucu.
HERra käske Jacobin mennä cotia
isänsmaalle/ joca cudzutta emändäns
kedolle/ ja ilmoitta sen/ v. 3. Mene
salaisest pois Appens tykö/ cosca hän
oli lambaita keridzemäs/ v. 17. Laban
aja händä taca seidzemen päiwän
matcan/ saawutta hänen Gileadin
wuorella/ ja puhuttele händä cowast/ v.
22. Jacob sano syyns ja wasta
edestäns/ v. 31. He tekewät lijton
wälillens/ v. 44. Ercanewat toinen
toisestans/ v. 55. Jacob näke Jumalan
Engelit Mahanaimis/ v. 1.
31:1 JA hänen eteens tuli Labanin
lasten puhe/ että he sanoit: Jacob on
saattanut idzellens caiken meidän Isäm
tawaran/ ja sijtä meidän Isäm hywydest
on hän saattanut idzellens caiken
tämän tawaran.
31:2 Ja Jacob näki Labanin caswon/ ja
cadzo/ ei ollut se händä wastan/
nijncuin eilän ja endispäiwänä.
31:3 JA HERra sanoi Jacobille: palaja
sinun Isäis maalle/ ja sucuis tygö/ ja
minä olen sinun cansas.
31:4 Nijn lähetti Jacob ja cudzutti
Rahelin ja Lean kedolle/ hänen