Basic HTML Version
Hiobin Kirja
1010
silmäs/ ja wedät minun cansas
oikeuden eteen.
14:4 Cuca löytä puhtan nijden seas/
cusa ei puhdast ole?
14:5 Hänelle on määrätty aica/ hänen
Cuucautens lucu on sinun tykönäs/ sinä
olet määrän asettanut hänen eteens/
jota ei hän taida käydä ylidze.
14:6 Luowu hänestä/ että hän sais
lewätä/ nijncauwan cuin hänen aicans
tule/ jota hän odotta nijncuin
palcollinen.
14:7 Puulla on toiwo ehkä se
hacataisin/ että se udistetan/ ja sen
wesat caswawat jällens:
14:8 Ehkä sen juuret wanhenewat
maasa/ ja cando mätäne mullas:
14:9 Cuitengin wiherjöidze hän jällens
weden märkydest/ ja caswa nijncuin
hän istutettu olis.
14:10 Mutta cusa ihminen on/ cosca
hän cuollut/ huckunut ja pois on?
14:11 Nijncuin wesi juoxe meres/ ja oja
wuota ja cuiwettu:
14:12 Nijn on ihminen cosca hän
maahan pannan/ ei hän nouse eikä
herä/ nijncauwan cuin taiwas pysy/ eikä
herä unestans.
14:13 Joscas minun hautaan kätkisit ja
peittäisit minun/ nijncauwan cuin wihas
menis pois/ ja asetaisit minulle määrän
muistaxes minua:
14:14 Luuletcos cuollen ihmisen
tulewan eläwäxi jällens? minä odotan
jocapäiwä nijncauwan cuin minä sodin/
sijhenasti että minun muutten tule.
14:15 Ettäs cudzuisit minua/ ja minä
wastaisin sinua/ ja ettes hyljäis käsialas:
14:16 Sillä sinä olet jo lukenut caicki
minun askeleni/ mutta älä ajattele
minun pahoja tecojani.
14:17 Minun ricoxeni olet sinä lukinnut
kimpuun/ ja pannut cocon minun
wäärydeni.
14:18 Wuori caatu ja cato/ ja waha
sijrty siastans.
14:19 Wesi culutta kiwet/ ja wirta wie
maan pois.
14:20 Waan ihmisen toiwo on
cadonnut: sillä sinä sysät hänen
ylesalaisin/ nijn että hän cato. Sinä
muutat hänen menons/ ja annat hänen
mennä.
14:21 Owatco hänen lapsens cunnias/
sitä ei hän tiedä/ taicka owatco he
ylöncadzes/ sitä ei hän ymmärrä.
14:22 Nijncauwan cuin hän canda liha/
täyty hänen olla waiwas/ ja nijncauwan
cuin hänen sieluns on hänes/ täyty
hänen murhetta kärsiä.
Vers.19. Ihmisen toiwo) se on/
cuolemata wastan ei ole ihmiselle täsä
mailmas yhtän toiwoa.
XV. Lucu .
ELiphas Hiobin ensimäinen ystäwä/
nuhtele taas Hiobi/ että hän nijn
idziäns öyckä/ v. 1. sillä jos Hiob olis
ilman synnitä/ nijncuin hän luule/ nijn
hän olis parembi muita ihmisitä/ v. 3.
sillä caicki ihmiset owat saastaiset/ ja
pyhäin seas ei ole nuhtetoinda/ cuinga