Basic HTML Version
TOINEN SAMUELIN KIRJA
698
läinen on myös kuollut.
22. IV. Sanansaattaja meni ja tuli
ja jutteli Davidille kaikki nämät,
joiden tähden Joab hänen lähet-
tänyt oli.
23. Ja sanansaattaja sanoi Da-
vidille: ne miehet voittivat meidät
ja tulivat ulos kedolle meidän
tykömme; mutta me löimme hei-
dät takaperin kaupungin porttiin
asti.
24. Ja ampujat ampuivat muuris-
ta sinun palvelioitas ja tappoivat
muutamia kuninkaan palvelioita,
ja sinun palvelias Uria Hetiläinen
on myös kuollut.
25. David sanoi sanansaattajalle:
sano näin Joabille: älä sitä pa-
hakses pane, sillä miekka syö
nyt yhden, nyt toisen, vahvista
sota kaupunkia vastaan, ettäs
kukistaisit sen: ja vahvista sinä
häntä.
26. Ja kuin Urian emäntä kuuli
miehensä Urian kuolleeksi, mu-
rehti hän miestänsä.
27. Sittekuin hän oli murehtinut*,
lähetti David ja antoi tuoda hä-
nen huoneesensa, ja hän tuli
hänen emännäksensä ja synnytti
hänelle pojan, mutta se työ,
jonka David teki, oli paha Herran
edessä.
12. Luku.
I. Natan Herralta lähetetty, saat-
taa Davidin vertauksella ja ran-
gaistuksen ilmoituksella katu-
mukseen. II. BatSeban lapsi kuo-
lee; ja Salomo syntyy. III. Kau-
punki Rabba voitetaan Davidilta,
ja Ammonilaiset rangaistaan.
I. Ja Herra lähetti Natanin Davi-
din tykö. Kuin hän tuli hänen ty-
könsä, sanoi hän hänelle: kaksi
miestä oli yhdessä kaupungissa,
toinen rikas ja toinen köyhä.
2. Rikkaalla oli aivan paljo lam-
paita ja karjaa;
3. Mutta köyhällä ei ollut mitään
muuta kuin yksi vähä karitsa,
jonka hän ostanut oli, ja elättä-
nyt, ja kasvattanut suureksi, ja
ravitsi sen tykönänsä lastensa
kanssa; joka myös söi hänen
leipänsä palasta, ja joi hänen
juoma-astiastansa, ja makasi hä-
nen sylissänsä, ja se oli hänelle
niinkuin tytär.
4. Mutta kuin rikkaalle miehelle
tuli vieras, ei raskinut hän ottaa
omista lampaistansa ja karjas-