Basic HTML Version
TUOMARIEN KIRJA
562
14. Menkäät ja rukoilkaat niitä
jumalia, jotka te valinneet olette,
antakaat niiden auttaa teitänne
ahdistuksenne aikana.
15. Mutta Israelin lapset vastasi-
vat Herralle: me olemme syntiä
tehneet, tee meidän kanssamme
niinkuin sinulle otollinen on, kui-
tenkin auta meitä tällä ajalla.
16. Ja he panivat tyköänsä vie-
raat jumalat pois, ja palvelivat
Herraa; ja hänen sielunsa suu-
resti armahti Israelin vaivaa.
17. IV. Ja Ammonin lapset ko-
koontuivat ja sioittivat itsensä
Gileadiin; mutta Israelin lapset
kokoontuivat ja sioittivat itsensä
Mitspaan.
18. Ja kansa ja ylimmäiset Gi-
leadista* sanoivat toinen toisel-
lensa: kuka rupee ensisti soti-
maan Ammonin lapsia vastaan,
hänen pitää oleman kaikkein Gi-
leadin asuvaisten pääruhtinaan.
11. Luku.
I. Jephta kutsutaan sodanpää-
mieheksi. II. Pyytää Ammonilaisia
sovintoon, vaan turhaan. III. Te-
kee lupauksen, ja saa voiton
Ammonilaisista. IV. Palajaa kotia
ja täyttää lupauksen tyttärestän-
sä.
I. Ja Jephta* Gileadista oli väke-
vä sotamies, vaan hän oli äpärä;
ja Gilead oli siittänyt Jephtan.
2. Mutta kuin Gileadin emäntä
synnytti hänelle lapsia, ja vaimon
lapset tulivat isoiksi, ajoivat he
Jephtan ulos, ja sanoivat hänel-
le: ei sinun pidä perimän meidän
isämme huoneessa, sillä sinä
olet vieraan vaimon poika.
3. Niin pakeni Jephta veljeinsä
edestä ja asui Tobin maalla; ja
Jephtan tykö kokoontuivat jouti-
laat miehet ja menivät hänen
kanssanssa.
4. Ja kappaleen ajan perästä
sotivat Ammonin lapset Israelia
vastaan.
5. Kuin Ammonin lapset sotivat
Israelia vastaan, menivät Gileadin
vanhimmat tuomaan Jephtaa
Tobin maalta jällensä,
6. Ja sanoivat hänelle: tule ja
ole meidän päämiehemme, soti-
maan Ammonin lapsia vastaan.
7. Vaan Jephta sanoi Gileadin
vanhimmille: ettekö te minua vi-
hanneet ja ajaneet minua isäni
huoneesta ulos? ja nyt te tulette