Basic HTML Version
JOSUAN KIRJA
481
me olemme viattomat; ja joka
ikänä sinun kanssas huoneessa
on, hänen verensä olkoon mei-
dän päämme päällä, jos jonkun
käsi häneen sattuu.
20. Vaan jos sinä petät tämän
meidän asiamme, niin me olem-
me vapaat sinun valastas, jolla
meitä vannottanut olet.
21. Hän vastasi: olkoon niinkuin
te sanotte; ja päästi heidät me-
nemään, ja he menivät pois; ja
hän ripusti punaisen köyden ak-
kunaan.
22. Ja he menivät pois, ja tulivat
vuorelle ja olivat siellä kolme
päivää, niinkauvan että ne pala-
sivat, jotka heitä ajoivat takaa,
jotka etsivät heitä kaikilla teillä,
ja ei löytäneet.
23. Niin ne molemmat miehet
palasivat, sittekuin he olivat as-
tuneet vuorelta alas, menivät
ylitse, ja tulivat Josuan Nunin
pojan tykö ja juttelivat hänelle
kaikki, mitä heille tapahtunut oli.
24. Ja he sanoivat Josualle:
Herra on antanut meidän kä-
siimme koko maan, sillä kaikki
maan asuvaiset ovat hämmästy-
neet meidän edessämme.
3. Luku.
I. Kansa tulee Jordaniin ja saa
käskyn ja neuvon sen ylitse me-
nemisestä II. Jordanin virta sei-
sahtuu ja jakaa itsensä, Israelin
kansa käy ylitse kuivaa pohjaa
myöten.
I. Ja Josua nousi aamulla var-
hain, ja he matkustivat Sittimis-
tä* ja tulivat Jordaniin asti, hän
ja kaikki Israelin lapset ja he oli-
vat siinä yötä ennenkuin he
matkustivat ylitse.
2. Ja tapahtui kolmen päivän
perästä, että päämiehet menivät
leirin lävitse,
3. Ja käskivät kansalle, sanoen:
kuin te näette Herran teidän
Jumalanne liitonarkin, ja papit
Leviläiset kantavat sitä, niin
matkustakaat te myös siastanne
ja seuratkaat sitä,
4. Kuitenkin niin että teidän vä-
lillänne ja hänen on liki kahden-
tuhannen kyynärän pituus siaa;
eikä teidän pidä tuleman häntä
juuri lähes, että te tietäisitte
tien, jota teidän pitää matkus-
taman; sillä ette ennen ole sitä
tietä vaeltaneet: