Basic HTML Version
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
44
sinun, ja runsaasti lisään sinun
siemenes niinkuin taivaan tähdet,
ja niinkuin sannan meren reunal-
la. Ja sinun siemenes on perivä
vihollistensa portit.
18. Ja sinun siemenessäs pitää
kaikki kansat maan päällä siuna-
tuksi tuleman*, ettäs minun ää-
nelleni kuuliainen olit.
19. Sitte palasi Abraham palve-
liainsa tykö, ja he nousivat, ja
ynnä matkustivat BerSabaan. Ja
Abraham asui BerSabassa.
20. III. Ja koska nämät olivat ta-
pahtuneet, ilmoitettiin Abrahamil-
le sanoen: katso, Milka on myös
synnyttänyt poikia sinun veljelles
Nahorille.
21. Esikoisensa Utsin, ja Butsin
hänen veljensä, ja Kemuelin
Aramin isän.
22. Ja Kesedin ja Hasonin, ja
Pildaksen ja Jedlaphen, ja Be-
tuelin.
23. Mutta Betuel siitti Rebekan.
Nämät kahdeksan synnytti Milka
Nahorille Abrahamin veljelle.
24. Mutta hänen jalkavaimonsa,
Rehuma nimeltä, synnytti Teban,
Gahamin, Tehaksen ja Maakan.
23. Luku.
I. Saara kuolee ja Abraham mu-
rehtii häntä. II. Ostaa Makpelan
itsellensä perintöhaudaksi Eph-
ronilta, ja hautaa siihen Saaran.
I. Ja Saaran elinaika oli sata ja
seitsemänkolmattakymmentä
ajastaikaa: ne olivat Saaran ikä-
vuodet.
2. Ja Saara kuoli Arban kaupun-
gissa, joka (on) Hebron Kanaa-
nin maalla. Niin tuli Abraham
murehtimaan Saaraa ja itkemään
häntä.
3. II. Sitte nousi hän kuolleensa
tyköä; ja puhui Hetin lapsille sa-
noen:
4. Minä olen muukalainen ja kui-
tenkin asuvainen teidän ty-
könänne, antakaat minulle perin-
töhauta teidän tykönänne, hau-
datakseni minun kuolleeni, joka
on minun edessäni.
5. Niin vastasivat Hetin lapset
Abrahamia, sanoen hänelle:
6. Kuule meitä, rakas herra: sinä
olet Jumalan ruhtinas meidän
seassamme, hautaa sinun kuol-
lees meidän parhaisiin hau-
toihimme: ei yksikään meistä si-