Basic HTML Version
TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2893
raa: Kvintus Memmius ja Titus
Manlius, Roomalaisten sanan-
saattajat, taritsevat Juudalaisille
tervehdystänsä.
35. Kaikkiin, mitä Lysias, kunin-
kaan sukulainen, teille myöten
antanut on, suostumme me
myös.
36. Mutta että hänelle näkyy se
hyväksi, muutamat asiat kunin-
kaan tykö antaa tulla, niin sovi-
telkaat keskenänne, ja lähettä-
käät nopiasti joku meidän ty-
kömme, että me yhdistäisimme
itsemme toinen toisemme kans-
sa; sillä me menemme parhaal-
lamme Antiokiaan.
37. Sen tähden kiiruhtakaat, ja
lähettäkäät monikahtoja, että me
tietäisimme teidän mielenne. Täl-
länsä olkaat Jumalan huomassa!
148 vuonna, 15. päivänä Huhti-
kuuta.
12. Luku.
Laviammat Juudaan voitot vihol-
lisia vastaan.
Kuin tämä sovinto näin päätetty
oli, meni Lysias kuninkaan tykö,
vaan Juudalailset viljelivät pelto-
ansa
2. Mutta sen paikan päämiehet,
Timoteus ja Apollonius, va-
paasukuisen Apolloniuksen poika,
ja Hieronymus ja Demophon, niin
myös Nikanor, Kyprin päämies,
ei antanut heille rauhaa eikä le-
poa.
3. Ja Jopen asuvaiset tekivät
petollisen työn. Sillä he saattivat
Juudalaiset, jotka heidän ty-
könänsä asuivat, siihen mieleen,
että he vaimoinensa ja lapsinen-
sa menivät niihin haaksiin, jotka
he valmistaneet olivat, niinkuin
he hyvät ystävät olisi olleet.
4. Kuin Juudalaiset sen tekivät,
mikä kaupungissa päätetty oli,
eikä mitään vaaraa peljänneet,
ja tulivat merelle, upottivat he
heidät kaikki, kaksisataa ihmistä.
5. Kuin Juudas kuuli, kuinka
hirmuisesti hänen veljeinsä kans-
sa tehty oli, käski hän sotavä-
kensä ylös, ja avuksensa huusi
Jumalaa, vanhurskasta tuomaria,
6. Ja meni niitä vastaan, jotka
hänen veljensä murhanneet oli-
vat, ja sytytti yöllä sataman, ja
poltti kaikki haahdet, ja mitä vä-
keä tulesta pääsi, ne tappoi hän
miekalla.