Basic HTML Version
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
27
väki, ja pidä itse tavara.
22. Ja Abram sanoi Sodoman
kuninkaalle: Minä nostan minun
käteni Herran kaikkein korkeim-
man Jumalan tykö, jonka taivas
ja maa oma on:
23. Etten minä ota kaikesta si-
nun omastas lankaakaan eli
kengän rihmaa, ettes sanoisi:
minä olen Abramin äveriääksi
tehnyt:
24. Ei suinkaan, paitsi sitä kuin
nämät nuoret miehet syöneet
ovat; ja niiden miesten osan,
jotka minua seurasivat: Aner, Es-
kol ja Mamre, he saakoon osan-
sa.
15. Luku.
I. Abramille luvataan poika, ja
hän uskoo ja tulee vanhurskaak-
si. II. Vahvistetaan lupaus Ka-
naanin maasta. III. Ilmoitetaan
Egyptin orjuus, sieltä vapahdus
ja palajaminen Kanaanin maalle.
I. Kuin nämät olivat niin tapah-
tuneet, tuli Herran sana Abramin
tykö näyssä, sanoen: älä pelkää
Abram, minä olen sinun kilpes,
ja sangen suuri palkkas.
2. Mutta Abram sanoi: Herra,
Herra, mitäs minulle annat? minä
lähden lapsetoinna täältä, ja mi-
nun huoneeni haltia on tämä
Eleasari Damaskusta.
3. Ja Abram taas sanoi: mutta
minulle et sinä antanut siemen-
tä. Ja katsos, minun kotopalkol-
liseni tulee minun perillisekseni.
4. Ja katso, Herran sana tuli
hänen tykönsä, sanoen: ei tämä
sinua peri: vaan joka sinun ruu-
miistas tulee, se tulee sinun pe-
rillisekses.
5. Niin hän vei hänen ulos, ja
sanoi: katso taivaasen ja lue
tähdet, jos sinä ne taidat lukea.
Ja sanoi hänelle: niin sinun sie-
menes on oleva.
6. (Abram) uskoi Herran, ja hän
luki hänelle sen vanhurskaudeksi.
7. II. Ja sanoi hänelle: minä se
Herra olen, joka vein sinun ulos
Kaldean Uurista, antaakseni si-
nulle tämän maan omakses.
8. Ja hän sanoi: Herra, Herra,
mistä minä tietäisin sen omista-
vani?
9. Ja hän sanoi hänelle: ota mi-
nulle kolmivuotinen hehkonen, ja
kolmivuotinen vuohi, ja kolmivuo-
tinen oinas: niin myös mettinen,