Basic HTML Version
HABAKUK
1893
sopii, että usko pysyis lujana
heidän sydämissänsä siitä luva-
tusta Kristuksesta, ja näin saar-
naa: se on kyllä tosi, että maa
pitää synteinsä tähden Babelin
kuninkaalta hävitettämän, mutta
ei sentähden pidä Kristuksen ja
hänen valtakuntansa hukkuman,
vaan hävittäjän Babelin kunin-
kaan ei pidä siitä paljo hyöty-
män, mutta täytyy myös sorre-
tuksi tulla; sillä se on aina Ju-
malan luonto ja tapa, että hän
auttaa kuin hätä on, ja joutuu
juuri parhaalla ajalla, niinkuin
hänen veisussansa on: hän
muistaa laupeuden, kuin murhe
käsissä on. Niinkuin myös sa-
nanlaskussa sanotaan: kuin köyt-
tä enemmin pingotetaan, niin se
pikemmin katkee, niinkuin myös
meidänkin tulee kristityitä Juma-
lan sanalla lohduttaa ja vahvis-
taa viimeiseen päivään asti. Ja
ehkä se niin näkyy, että Kristus
on kauvan viipyvinänsä, ja on
niinkuin ei ollenkaan tulisikaan,
niinkuin hän myös itse sanoo:
että hän on silloin tuleva, kuin
vähin sitä ajatellaan, he rakenta-
vat, istuttavat, myyvät, ostavat,
syövät, juovat, naivat, huolevat
etc. että muutamatkin, ellei kaik-
ki, uskossa olisivat pysyväiset;
sillä tässä tarvitaan, että usko-
taan ja saarnataan, niinkuin joka
päivä silmäin edessä on.
Näistä kaikista kyllä näkyy, että
Habakuk on ollut ennen Babelin
vankiutta lähes Jeremian aikana.
On myös huono ymmärtää, mitä
hän tahtoo ja ajattelee.
1. Luku.
I. Propheta Habakuk valittaa
Juudalaisten jumalattomuutta. II.
Saa tietää Babelin vankiuden
heille rangaistukseksi joutuvan.
III. Rukoilee heille lievitystä ran-
gaistuksen alla.
I. Tämä on se raskaus*, jonka
propheta Habakuk on nähnyt.
2. Herra, kuinka kauvan minun
pitää huutaman, ja et sinä tahdo
kuulla? kuinka kauvan minun pi-
tää parkuman väkivallan tähden,
ja et sinä tahdo auttaa?
3. Miksis minulle vaivaa ja työtä
osoitat*? miksis minun annat
nähdä ryövyyttä ja väkivaltaa
minun ympärilläni? riita ja tora
saa vallan.