Basic HTML Version
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
104
34. Ja heille kannettiin ruokaa
hänen pöydältänsä, mutta Ben-
Jaminille viisi kertaa enemmän
kuin muille. Ja he joivat ja juo-
puivat hänen kanssansa.
44. Luku.
I. Joseph laskee kaikki veljensä
kotomatkalle jyväin kanssa, ja
antaa panna tietämättä rahan
kunkin säkkiin, ja myös ho-
piamaljansa BenJaminin säkkiin.
II. Sitte antaa hän tuoda heidän
tieltä takaperin ja lupaa pitää
BenJaminin hopiamaljansa täh-
den orjanansa; jonka siaan Juu-
da itsiänsä taritsee.
I. Ja Joseph käski huoneensa
haltiaa, sanoen: täytä miesten
säkit jyvillä, niin paljo kuin he
voivat kannattaa, ja pane itse-
kunkin raha säkkinsä suuhun.
2. Ja minun maljani, se ho-
piamalja pane nuorimman säkin
suuhun, ynnä jyväinsä hinnan
kanssa. Ja hän teki niinkuin Jo-
seph hänelle käski.
3. Mutta aamulla päivän valje-
tessa, päästettiin miehet mene-
mään aaseinensa.
4. II. Ja koska he olivat lähte-
neet kaupungista, eikä vielä kau-
vas joutuneet, sanoi Joseph
huoneensa haltialle: nouse ja aja
takaa miehiä, ja koska heidän
saat takaa, niin sano heille: mik-
si te olette hyvän pahalla mak-
saneet?
5. Eikö se ole, josta minun her-
rani juo? Ja josta hän kyllä hy-
vin taitaa arvata teistä? Te olet-
te pahoin tehneet.
6. Ja kuin hän käsitti heidät,
puhui hän nämät sanat heille.
7. He vastasivat häntä: miksi mi-
nun herrani senkaltaista puhuu?
Pois se, että sinun palvelias niin
tekisivät.
8. Katso, rahan, jonka me löy-
simme säkkeimme suusta,
olemme me jälleen sinulle tuo-
neet Kanaanin maalta: kuinkasta
siis me varastimme hopiaa eli
kultaa sinun herras huoneesta?
9. Jonka tyköä sinun palvelioil-
tas se löydetään, hän kuolkaan:
niin tahdomme me myös olla or-
jat minun herralleni.
10. Hän sanoi: olkaan nyt teidän
sananne jälkeen: jonka tyköä se
löydetään, hän olkaan minun or-
jani; mutta te olette vapaat.