Basic HTML Version
Ensimmäinen kuningasten kirja
768
Lähdetkö sinä minun kanssani
sotaan Gileadin Raamotiin? Joo-
safat vastasi Israelin kuninkaalle:
Minä niinkuin sinä, minun kansa-
ni niinkuin sinun kansasi, minun
hevoseni niinkuin sinun hevosesi!
5 Mutta Joosafat sanoi Israelin
kuninkaalle: Kysy kuitenkin ensin,
mitä Herra sanoo.
6 Niin Israelin kuningas kokosi
profeetat, noin neljäsataa mies-
tä, ja sanoi heille: Onko minun
lähdettävä sotaan Gileadin Raa-
motia vastaan vai oltava lähte-
mättä? He vastasivat: Lähde;
Herra antaa sen kuninkaan kä-
siin.
7 Mutta Joosafat sanoi: Eikö
täällä ole enää ketään muuta
Herran profeettaa, jolta voisim-
me kysyä?
8 Israelin kuningas vastasi Joo-
safatille: On täällä vielä mies,
jolta voisimme kysyä Herran
mieltä, mutta minä vihaan häntä,
sillä hän ei koskaan ennusta
minulle hyvää, vaan aina pahaa;
se on Miika, Jimlan poika. Joo-
safat sanoi: Älköön kuningas niin
puhuko.
9 Niin Israelin kuningas kutsui
erään hoviherran ja sanoi: Nou-
da kiiruusti Miika, Jimlan poika.
10 Mutta Israelin kuningas ja
Joosafat, Juudan kuningas, istui-
vat kumpikin valtaistuimellansa,
puettuina kuninkaallisiin pu-
kuihinsa, puimatantereella Sama-
rian portin ovella; ja kaikki pro-
feetat olivat hurmoksissa heidän
edessänsä.
11 Ja Sidkia, Kenaanan poika,
teki itsellensä rautasarvet ja sa-
noi: Näin sanoo Herra: Näillä si-
nä pusket aramilaisia, kunnes
teet heistä lopun.
12 Ja kaikki profeetat ennustivat
samalla tavalla, sanoen: Mene
Gileadin Raamotiin, niin sinä
saat voiton; Herra antaa sen
kuninkaan käsiin.
13 Ja sanansaattaja, joka oli
mennyt kutsumaan Miikaa, puhui
hänelle sanoen: Katso, kaikki
profeetat ovat yhdestä suusta
luvanneet kuninkaalle hyvää; ol-
koon sinun sanasi heidän sa-
nansa kaltainen, ja lupaa sinäkin
hyvää.
14 Mutta Miika vastasi: Niin tot-
ta kuin Herra elää, sen minä
puhun, minkä Herra minulle sa-
noo.
15 Kun hän tuli kuninkaan