Basic HTML Version
Kolmas Mooseksen kirja
265
20 Ja jos te sanotte: 'Mitä me
syömme seitsemäntenä vuotena,
kun meidän ei ole lupa kylvää
eikä korjata satoamme?'
21 niin minä käsken siunaukseni
kuudentena vuotena tulemaan
teille, niin että se tuottaa teille
kolmen vuoden sadon.
22 Ja kun te kylvätte kahdek-
santena vuotena, on teillä vielä
vanhaa satoa syödä; siihen asti,
kunnes yhdeksäntenä vuotena
sen sato on saatu, on teillä
vanhaa syödä.
23 Älköön maata ainaiseksi myy-
täkö, sillä maa on minun ja te
olette muukalaisia ja vieraita mi-
nun luonani.
24 Ja kaikessa siinä maassa,
jonka te saatte perintömaaksen-
ne, antakaa oikeus maan suku-
lunastamiseen.
25 Jos veljesi köyhtyy ja myy
perintömaatansa, niin hänen lä-
hin sukulunastajansa tulkoon ja
lunastakoon sen, mitä hänen
veljensä on myynyt.
26 Mutta jos jollakin ei ole su-
kulunastajaa, mutta hän itse voi
hankkia niin paljon, kuin lunas-
tukseen tarvitaan,
27 niin laskekoon, kuinka monta
vuotta on kulunut myymisestä, ja
maksakoon jäljellä olevasta ajas-
ta miehelle, jolle hän myi, ja pa-
latkoon perintömaallensa.
28 Mutta jos hän ei voi hankkia
niin paljoa, kuin maksamiseen
tarvitaan, niin jääköön se, mitä
hän on myynyt, ostajan haltuun
riemuvuoteen asti. Mutta riemu-
vuotena se on vapaa, ja hän
palatkoon perintömaallensa.
29 Jos joku myy asuinrakennuk-
sen muureilla varustetussa kau-
pungissa, olkoon hänellä oikeus
lunastaa se vuoden kuluessa sii-
tä, kun hän sen myi; sen ajan
kestää hänen sukulunastusoikeu-
tensa.
30 Mutta jollei sitä lunasteta,
ennenkuin vuosi on kulunut um-
peen, niin jääköön talo muureilla
varustetussa kaupungissa ainai-
seksi ostajalle ja hänen suvul-
lensa, riemuvuotena vapaaksi tu-
lematta.
31 Mutta talot kylissä, joiden
ympärillä ei ole muuria, luetta-
koon peltomaahan; ne olkoot
lunastettavissa, ja riemuvuotena
ne tulevat vapaiksi.
32 Kuitenkin olkoon leeviläisillä
niissä kaupungeissa, jotka ovat