Basic HTML Version
Johanneksen ilmestys
2402
toimittaa maan elon leikkuun 14
– 20.
1 Ja minä näin, ja katso, Karitsa
seisoi Siionin vuorella, ja hänen
kanssaan sata neljäkymmentä
neljä tuhatta, joiden otsaan oli
kirjoitettu hänen nimensä ja hä-
nen Isänsä nimi.
2 Ja minä kuulin äänen taivaas-
ta ikäänkuin paljojen vetten
pauhinan ja ikäänkuin suuren
ukkosenjylinän, ja ääni, jonka
minä kuulin, oli ikäänkuin kante-
leensoittajain, kun he kantelei-
taan soittavat.
3 Ja he veisasivat uutta virttä
valtaistuimen edessä ja neljän
olennon ja vanhinten edessä; ei-
kä kukaan voinut oppia sitä virt-
tä, paitsi ne sata neljäkymmentä
neljä tuhatta, jotka ovat ostetut
maasta.
4 Nämä ovat ne, jotka eivät ole
saastuttaneet itseään naisten
kanssa; sillä he ovat niinkuin
neitsyet. Nämä ovat ne, jotka
seuraavat Karitsaa, mihin ikinä
hän menee. Nämä ovat ostetut
ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja
Karitsalle,
5 eikä heidän suussaan ole val-
hetta havaittu; he ovat tahrat-
tomat.
6 Ja minä näin lentävän keski-
taivaalla erään toisen enkelin,
jolla oli iankaikkinen evankeliumi
julistettavana maan päällä asu-
vaisille, kaikille kansanheimoille
ja sukukunnille ja kielille ja kan-
soille.
7 Ja hän sanoi suurella äänellä:
"Peljätkää Jumalaa ja antakaa
hänelle kunnia, sillä hänen tuo-
mionsa hetki on tullut, ja kumar-
takaa häntä, joka on tehnyt tai-
vaan ja maan ja meren ja vetten
lähteet."
8 Ja seurasi vielä toinen enkeli,
joka sanoi: "Kukistunut, kukistu-
nut on se suuri Babylon, joka
haureutensa vihan viinillä on
juottanut kaikki kansat."
9 Ja heitä seurasi vielä kolmas
enkeli, joka sanoi suurella äänel-
lä: "Jos joku kumartaa petoa ja
sen kuvaa ja ottaa sen merkin
otsaansa tai käteensä,
10 niin hänkin on juova Jumalan
vihan viiniä, joka sekoittamatto-
mana on kaadettu hänen vihan-
sa maljaan, ja häntä pitää tulel-
la ja tulikivellä vaivattaman pyhi-
en enkelien edessä ja Karitsan