Basic HTML Version
Apostolien teot
2120
23 Ja kun olivat heitä paljon
pieksättäneet, heittivät he heidät
vankeuteen ja käskivät vangin-
vartijan tarkasti vartioida heitä.
24 Sellaisen käskyn saatuaan
tämä heitti heidät sisimpään
vankihuoneeseen ja pani heidät
jalkapuuhun.
25 Mutta keskiyön aikaan Paava-
li ja Silas olivat rukouksissa ja
veisasivat ylistystä Jumalalle; ja
vangit kuuntelivat heitä.
26 Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri
maanjäristys, niin että vankilan
perustukset järkkyivät, ja samas-
sa kaikki ovet aukenivat, ja kaik-
kien kahleet irtautuivat.
27 Kun vanginvartija heräsi ja
näki vankilan ovien olevan auki,
veti hän miekkansa ja aikoi sur-
mata itsensä, luullen vankien ka-
ranneen.
28 Mutta Paavali huusi suurella
äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi
mitään pahaa, sillä me kaikki
olemme täällä."
29 Niin hän pyysi valoa, juoksi
sisälle ja lankesi vavisten Paava-
lin ja Silaan eteen.
30 Ja hän vei heidät ulos ja
sanoi: "Herrat, mitä minun pitää
tekemän, että minä pelastuisin?"
31 Niin he sanoivat: "Usko Her-
raan Jeesukseen, niin sinä pe-
lastut, niin myös sinun perhe-
kuntasi."
32 Ja he puhuivat Jumalan sa-
naa hänelle ynnä kaikille, jotka
hänen kodissansa olivat.
33 Ja hän otti heidät mukaansa
samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja
kaikki hänen omaisensa kastet-
tiin kohta.
34 Ja hän vei heidät ylös asun-
toonsa, laittoi heille aterian ja
riemuitsi siitä, että hän ja koko
hänen perheensä oli tullut Juma-
laan uskovaksi.
35 Päivän tultua päälliköt lähet-
tivät oikeudenpalvelijat sano-
maan: "Päästä irti ne miehet."
36 Niin vanginvartija ilmoitti tä-
män Paavalille sanoen: "Päälliköt
ovat lähettäneet sanan, että tei-
dät on päästettävä irti; lähtekää
siis nyt ulos ja menkää rauhas-
sa."
37 Mutta Paavali sanoi heille:
"He ovat julkisesti, vieläpä ilman
tuomiota, ruoskineet meitä, jotka
olemme Rooman kansalaisia, ja
ovat heittäneet meidät vankeu-
teen; ja nytkö he salaa ajaisivat