Basic HTML Version
Evankeliumi Johanneksen mukaan
2042
minä tunnen omani, ja minun
omani tuntevat minut,
15 niinkuin Isä tuntee minut ja
minä tunnen Isän; ja minä annan
henkeni lammasten edestä.
16 Minulla on myös muita lam-
paita, jotka eivät ole tästä lam-
mastarhasta; myös niitä tulee
minun johdattaa, ja ne saavat
kuulla minun ääneni, ja on oleva
yksi lauma ja yksi paimen.
17 Sentähden Isä minua rakas-
taa, koska minä annan henkeni,
että minä sen jälleen ottaisin.
18 Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se, ja
minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut
Isältäni."
19 Niin syntyi taas erimielisyys
juutalaisten kesken näiden sa-
nain tähden.
20 Ja useat heistä sanoivat:
"Hänessä on riivaaja, ja hän on
järjiltään; mitä te häntä kuunte-
lette?"
21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät
ole riivatun sanoja; eihän riivaaja
voi avata sokeain silmiä?"
22 Sitten oli temppelin vihkimi-
sen muistojuhla Jerusalemissa,
ja oli talvi.
23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkös-
sä, Salomon pylväskäytävässä.
24 Niin juutalaiset ympäröivät
hänet ja sanoivat hänelle: "Kuin-
ka kauan sinä pidät meidän
mieltämme kiihdyksissä? Jos si-
nä olet Kristus, niin sano se
meille suoraan."
25 Jeesus vastasi heille: "Minä
olen sanonut sen teille, ja te et-
te usko. Ne teot, joita minä teen
Isäni nimessä, ne todistavat mi-
nusta.
26 Mutta te ette usko, sillä te
ette ole minun lampaitani.
27 Minun lampaani kuulevat mi-
nun ääntäni, ja minä tunnen ne,
ja ne seuraavat minua.
28 Ja minä annan heille ian-
kaikkisen elämän, ja he eivät
ikinä huku, eikä kukaan ryöstä
heitä minun kädestäni.
29 Minun Isäni, joka on heidät
minulle antanut, on suurempi
kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää
heitä minun Isäni kädestä.
30 Minä ja Isä olemme yhtä."
31 Niin juutalaiset ottivat taas
kiviä maasta kivittääksensä hä-
net.
32 Jeesus vastasi heille: "Minä