Basic HTML Version
Evankeliumi Markuksen mukaan
1897
maataloihin ja kyliin ostamaan
itsellensä syötävää."
37 Mutta hän vastasi heille ja
sanoi: "Antakaa te heille syödä."
Niin he sanoivat hänelle: "Läh-
demmekö ostamaan leipää kah-
dellasadalla denarilla antaak-
semme heille syödä?"
38 Mutta hän sanoi heille: "Mon-
tako leipää teillä on? Menkää
katsomaan." Otettuaan siitä sel-
vän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi
kalaa."
39 Niin hän määräsi heille, että
kaikkien oli asetuttava ruoka-
kunnittain vihantaan ruohikkoon.
40 Ja he laskeutuivat ryhmä
ryhmän viereen, toisiin sata, toi-
siin viisikymmentä.
41 Ja hän otti ne viisi leipää ja
kaksi kalaa, katsoi ylös taivaa-
seen ja siunasi ja mursi leivät ja
antoi ne opetuslapsilleen kansan
eteen pantaviksi; myöskin ne
kaksi kalaa hän jakoi kaikille.
42 Ja kaikki söivät ja tulivat ra-
vituiksi.
43 Sitten he keräsivät palaset,
kaksitoista täyttä vakallista, ja
tähteet kaloista.
44 Ja niitä, jotka olivat syöneet
näitä leipiä, oli viisituhatta mies-
tä.
45 Ja kohta hän vaati opetus-
lapsiansa astumaan venheeseen
ja kulkemaan edeltä toiselle
rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa
kuin hän laski kansan luotansa.
46 Ja sanottuaan heille jäähy-
väiset hän meni pois vuorelle
rukoilemaan.
47 Ja kun ilta tuli, oli venhe
keskellä järveä, ja hän oli yksi-
nään maalla.
48 Ja kun hän näki heidän sou-
taessaan olevan hädässä, sillä
tuuli oli heille vastainen, tuli hän
neljännen yövartion vaiheilla hei-
dän luoksensa kävellen järven
päällä ja aikoi kulkea heidän
ohitsensa.
49 Mutta nähdessään hänen kä-
velevän järven päällä he luulivat
häntä aaveeksi ja rupesivat huu-
tamaan;
50 sillä kaikki näkivät hänet ja
peljästyivät. Mutta heti hän pu-
hutteli heitä ja sanoi heille: "Ol-
kaa turvallisella mielellä, minä se
olen; älkää peljätkö."
51 Ja hän astui venheeseen
heidän tykönsä, ja tuuli asettui.
Niin he hämmästyivät ylen suu-
resti sydämessään.