Basic HTML Version
Hoosea
1723
mauhriksi Herralle, eivätkä hei-
dän teurasuhrinsa hänelle kel-
paa. Ne ovat heille kuin mur-
heen leipä: kaikki, jotka sitä
syövät, saastuttavat itsensä; sillä
heidän leipänsä tulee heidän
omaan nälkäänsä, ei tule se
Herran temppeliin.
5 Mitä teette, kun tulee juhla-
aika, Herran juhlapäivä?
6 Sillä katso, heidän on mentä-
vä hävitystä pakoon: Egypti hei-
dät kokoaa, Moof heidät hautaa.
Orjantappurat valtaavat heidän
hopeakalleutensa, ohdakkeita on
oleva heidän majoissansa.
7 Rangaistuksen päivät tulevat,
koston päivät tulevat, Israel saa
tuntea sen. Hulluna on oleva
profeetta, mieletönnä hengen
mies sinun paljojen rikoksiesi ja
paljon vainoamisen tähden.
8 Efraim on väijyjä minun Juma-
laani vastaan. Profeetta - hänen
kaikilla teillään on pyydystäjän
paula, vainoamista on hänen
Jumalansa temppelissä.
9 He ovat syvälle vajonneet
turmiontekoon niinkuin Gibean
päivinä. Hän muistaa heidän ri-
koksensa, rankaisee heidän syn-
tinsä.
10 Niinkuin rypäleet erämaassa
minä löysin Israelin; niinkuin var-
haishedelmät viikunapuussa, sen
alkurunsaudessa, minä näin tei-
dän isänne. He tulivat Baal-
Peoriin, vihkiytyivät häpeäjumalal-
le ja tulivat kauhistaviksi, niin-
kuin tuo heidän rakastettunsa.
11 Efraim - lintuna lentää pois
heidän kunniansa: ei synnyttä-
mistä, ei raskautta, ei sikiämistä
enää.
12 Ja vaikka he saisivat lapsen-
sa isoiksi, teen minä heidät lap-
settomiksi, niin ettei ihmisiä jää.
Voi heitä itseänsäkin, kun minä
heistä luovun!
13 Efraim on, kun minä sitä kat-
son Tyyroon päin, istutettu lai-
dunmaalle; mutta Efraimin täytyy
viedä lapsensa surmaajalle.
14 Anna heille, Herra - mitä an-
taisitkaan? - anna heille hedel-
mätön kohtu ja kuivettuneet rin-
nat.
15 Kaikki heidän pahuutensa on
Gilgalissa, sillä siellä minä rupe-
sin heitä vihaamaan. Heidän te-
kojensa pahuuden tähden minä
karkoitan heidät temppelistäni
pois. En minä enää heitä rakas-
ta: kaikki heidän ruhtinaansa