Basic HTML Version
Toinen Mooseksen kirja
133
20 Se faraon palvelijoista, joka
pelkäsi Herran sanaa, toimitti sil-
loin palvelijansa ja karjansa
huoneiden suojaan;
21 mutta joka ei välittänyt Her-
ran sanasta, se jätti palvelijansa
ja karjansa kedolle.
22 Ja Herra sanoi Moosekselle:
Ojenna kätesi taivasta kohti, niin
raesade kohtaa koko Egyptin
maata, ihmisiä, karjaa ja kaikkia
kedon kasveja Egyptin maassa.
23 Niin Mooses ojensi sauvansa
taivasta kohti, ja Herra antoi jy-
listä ja lähetti rakeita, ja tulta
iski maahan. Näin Herra antoi
sataa rakeita yli Egyptin maan.
24 Ja rakeita tuli, ja tulta lei-
mahteli rakeiden keskellä. Rae-
sade oli ylen ankara, niin ettei
sellainen ollut kohdannut koko
Egyptin maata siitä ajasta saak-
ka, jolloin se tuli asutuksi.
25 Ja rakeet löivät maahan
kaikkialla Egyptin maassa kaiken,
mitä kedolla oli, sekä ihmiset et-
tä karjan; ja rakeet tuhosivat
kaikki maan kasvit ja pirstoivat
kaikki kedon puut.
26 Ainoastaan Goosenin maata,
jossa israelilaiset olivat, ei rae-
sade kohdannut.
27 Niin farao kutsutti Mooseksen
ja Aaronin ja sanoi heille: Minä
olen tehnyt syntiä tällä kertaa.
Herra on oikeassa, mutta minä
ja minun kansani olemme vää-
rässä.
28 Rukoilkaa Herraa, sillä jo on
meillä kyllin Jumalan jylinää ja
rakeita. Minä päästän teidät, ei-
kä teidän tarvitse enää viipyä.
29 Mooses vastasi hänelle: Kun
lähden kaupungista, niin minä
ojennan käteni Herran puoleen,
ja jylinä lakkaa eikä rakeita
enää tule, tietääksesi, että maa
on Herran.
30 Mutta et sinä eivätkä sinun
palvelijasi, sen kyllä tiedän, vielä
nytkään pelkää Herraa Jumalaa.
31 Niin pellava ja ohra tuhoutui-
vat, sillä ohra oli tähkällä ja pel-
lava kukalla;
32 mutta nisu ja kolmitahkoinen
vehnä eivät turmeltuneet, sillä
ne tuleentuvat myöhemmin.
33 Ja Mooses lähti faraon luota,
ulos kaupungista, ja ojensi kä-
tensä Herran puoleen; ja jylinä
ja rakeet lakkasivat, eikä sade
enää vuotanut maahan.
34 Kun farao näki, että sade,
rakeet ja jylinä lakkasivat, teki