Basic HTML Version
Psalmit
1152
12 Siitä minä tiedän sinun mie-
listyneen minuun, ettei minun vi-
holliseni saa minusta riemuita.
13 Minun nuhteettomuuteni täh-
den sinä minua tuet ja annat
minun seisoa kasvojesi edessä
ainiaan.
14 Kiitetty olkoon Herra, Israelin
Jumala, iankaikkisesta iankaikki-
seen. Amen. Amen.
PSALMI 42
Maanpakolaisen ikävöiminen Her-
ran huoneeseen.
1 Veisuunjohtajalle; koorahilais-
ten mietevirsi.
2 Niinkuin peura halajaa vesipu-
roille, niin minun sieluni halajaa
sinua, Jumala.
3 Minun sieluni janoo Jumalaa,
elävää Jumalaa. Milloin saan mi-
nä tulla Jumalan kasvojen
eteen?
4 Kyyneleeni ovat minun ruokani
päivin ja öin, kun minulle joka
päivä sanotaan: Missä on sinun
Jumalasi?
5 Näitä minä muistelen ja vuo-
datan sydämeni: minä kuljin vä-
entungoksessa, astuin sen kans-
sa Jumalan huoneeseen riemun
ja kiitoksen raikuessa juhlivasta
joukosta.
6 Miksi murehdit, minun sieluni,
ja olet minussa niin levoton?
Odota Jumalaa. Sillä vielä minä
saan häntä kiittää hänen kasvo-
jensa avusta.
7 Minun Jumalani, minun sieluni
on murheellinen minussa, sen-
tähden minä muistan sinua Jor-
danin maalla, Hermonin kukku-
loilla ja Misarin vuorella.
8 Sinun koskiesi pauhussa sy-
vyys syvyydelle huutaa, kaikki
sinun kuohusi ja aaltosi käyvät
minun ylitseni.
9 Päivällä Herra säätää armon-
sa, ja yöllä minä hänelle veisaan
ja rukoilen elämäni Jumalaa.
10 Minä sanon Jumalalle, kalliol-
leni: Miksi olet minut unhotta-
nut? Miksi minun täytyy käydä
murhepuvussa, vihollisen ahdis-
tamana?
11 Minun luitani jäytää, kun vi-
holliseni minua häpäisevät, sa-
noen minulle kaiken päivää: Mis-
sä on sinun Jumalasi?
12 Miksi murehdit, minun sieluni,
ja miksi olet minussa niin levo-
ton? Odota Jumalaa. Sillä vielä