Basic HTML Version
Jobin kirja
1087
suojaa he syleilevät kalliota.
9 Äidin rinnoilta riistetään orpo,
ja kurjalta otetaan pantti.
10 He kuljeskelevat alastomina,
ilman vaatteita, ja nälkäisinä he
kantavat lyhteitä.
11 Jumalattomain muuritarhoissa
he pusertavat öljyä, he polkevat
viinikuurnaa ja ovat itse janois-
sansa.
12 Kaupungista kuuluu miesten
voihkina, ja haavoitettujen sielu
huutaa; mutta Jumala ei piittaa
nurjuudesta.
13 Nuo ovat valon vihaajia, eivät
tunne sen teitä eivätkä pysy sen
poluilla.
14 Ennen päivän valkenemista
nousee murhaaja, tappaa kurjan
ja köyhän; ja yöllä hän hiipii
kuin varas.
15 Avionrikkojan silmä tähyilee
hämärää, hän arvelee: 'Ei yksi-
kään silmä minua näe', ja hän
panee peiton kasvoillensa.
16 He murtautuvat pimeässä ta-
loihin, päivällä he sulkeutuvat si-
sään, tahtomatta tietää valosta.
17 Sillä pimeys on heille kaikille
aamun vertainen, koska pimey-
den kauhut ovat heille tutut. -
18 Hän kiitää pois vetten vie-
mänä, kirottu on hänen pelto-
palstansa maassa, hän ei enää
poikkea viinimäkien tielle.
19 Kuivuus ja kuumuus ahmaise-
vat lumiveden, samoin tuonela
ne, jotka syntiä tekevät.
20 Äidin kohtu unhottaa hänet,
madot syövät hänet herkkunaan,
ei häntä enää muisteta; niin
murskataan vääryys kuin puu.
21 Hän ryösti hedelmättömältä,
joka ei synnytä, ja leskelle hän
ei hyvää tehnyt. -
22 Väkivaltaiset Jumala ylläpitää
voimallansa; he pysyvät pystys-
sä, vaikka jo olivat epätoivossa
hengestään.
23 Hän antaa heidän olla tur-
vassa, ja heillä on vahva tuki; ja
hänen silmänsä valvovat heidän
teitänsä.
24 He ovat kohonneet korkealle
- ei aikaakaan, niin ei heitä
enää ole; he vaipuvat kokoon,
kuolevat kuin kaikki muutkin, he
taittuvat kuin vihneet tähkäpääs-
tä.
25 Eikö ole niin? Kuka tekee
minut valhettelijaksi ja saattaa
sanani tyhjiksi?