Basic HTML Version
Tuomarien kirja
952
sanoivat: Meidän jumalamme
on antanut käsiimme
vihollisemme, maamme
hävittäjän, sen, joka surmasi
meistä niin monta.
25. Ja kun heidän sydämensä
olivat tulleet iloisiksi, niin he
sanoivat: Noutakaa Simson
huvittamaan meitä. Niin Simson
noudettiin vankilasta
huvittamaan heitä. Ja he
asettivat hänet seisomaan
pylvästen väliin.
26. Silloin Simson sanoi
palvelijalle, joka piti kiinni
hänen kädestään: Päästä minut
tunnustelemaan pylväitä, joiden
varassa rakennus on,
nojatakseni niihin.
27. Mutta huone oli täynnä
miehiä ja naisia; myöskin kaikki
filistealaisten ruhtinaat olivat
siellä, ja katolla oli noin
kolmetuhatta miestä ja naista
katselemassa, kuinka Simson
heitä huvitti.
28. Silloin Simson huusi Herraa
ja sanoi: Herra, Herra, muista
minua ja vahvista minua
ainoastaan tämä kerta, oi
Jumala, niin että saisin
filistealaisille yhdellä kertaa
kostetuksi molemmat silmäni!
Hepr. 11:32 Ja mitä minä vielä
sanoisin? Sillä minulta loppuisi
aika, jos kertoisin Gideonista,
Baarakista, Simsonista, Jeftasta,
Daavidista ja Samuelista ja
profeetoista,
29. Sitten Simson kiersi
käsivartensa molempien
keskipylväiden ympäri, joiden
varassa rakennus oli, toisen
ympäri oikean ja toisen ympäri
vasemman käsivartensa, ja
painautui niitä vastaan.
30. Ja Simson sanoi: Menköön
oma henkeni yhdessä
filistealaisten kanssa! Ja hän
taivuttautui eteenpäin niin
rajusti, että rakennus luhistui
ruhtinasten ja kaiken siinä
olevan kansan päälle. Ja
kuolleita, jotka hän surmasi
kuollessaan, oli enemmän kuin
niitä, jotka hän oli surmannut
eläessään.
31. Niin hänen veljensä ja koko
hänen isänsä perhe menivät ja
ottivat hänet ja veivät ja
hautasivat hänet Soran ja
Estaolin välille, hänen isänsä