Page 4708 - 33_38_alaviitteineen2 palsta

Basic HTML Version

Paavalin kirje roomalaisille
4707
siitä silloin saitte? Sen, jota te
nyt häpeätte. Sillä sen loppu
on kuolema.
2. Luku
1. Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä, joka
tuomitset. Sillä mistä toista
tuomitset, siihen sinä itsesi
syypääksi tuomitset, koska
sinä, joka tuomitset, teet
samoja tekoja.
2Sam. 12:5-7 Niin Daavid
vihastui kovin siihen mieheen ja
sanoi Naatanille: Niin totta kuin
Herra elää: mies, joka tämän
on tehnyt, on kuoleman oma.
6. Ja karitsa hänen on
korvattava nelinkertaisesti,
koska hän teki näin ja koska
hän ei sääliä tuntenut.
7. Mutta Naatan sanoi
Daavidille: Sinä olet se mies.
Näin sanoo Herra, Israelin
Jumala: 'Minä olen voidellut
sinut Israelin kuninkaaksi ja
pelastanut sinut Saulin käsistä.
Matt. 7:1. Älkää tuomitko, ettei
teitä tuomittaisi;
Matt. 7:5 Sinä ulkokullattu, ota
ensin malka omasta silmästäsi,
ja sitten sinä näet ottaa rikan
veljesi silmästä.
Joh. 8:7-9 Mutta kun he yhä
edelleen kysyivät häneltä,
ojensi hän itsensä ja sanoi
heille: Joka teistä on synnitön,
se heittäköön häntä
ensimmäisenä kivellä.
8. Ja taas hän kumartui alas
ja kirjoitti maahan.
9. Kun he tämän kuulivat ja
heidän omatuntonsa todisti
heidät syyllisiksi, menivät he
pois, toinen toisensa perästä,
vanhimmista alkaen viimeisiin
asti; ja siihen jäi ainoastaan
Jeesus sekä nainen, joka seisoi
hänen edessään.
1Kor. 4:5 Älkää sentähden
lausuko mitään tuomiota,
ennenkuin aika on, ennenkuin
Herra tulee, joka myös on
saattava valoon pimeyden
kätköt ja tuova ilmi sydänten
aivoitukset; ja silloin kukin saa
kiitoksensa Jumalalta.
2. Ja me tiedämme, että
Jumalan tuomio on totuuden
mukainen niille, jotka