Basic HTML Version
Matteuksen evankeliumi
3776
venheeseen ja kulkemaan
edeltä toiselle rannalle, sillä
aikaa kuin hän laski kansan
luotansa.
23. Ja laskettuaan kansan hän
nousi vuorelle yksinäisyyteen,
rukoilemaan. Ja kun ilta tuli,
oli hän siellä yksinänsä.
Luuk. 6:12 Niin tapahtui niinä
päivinä, että hän lähti vuorelle
rukoilemaan; ja hän oli siellä
kaiken yötä rukoillen Jumalaa.
24. Mutta venhe oli jo monen
vakomitan päässä maasta,
aaltojen ahdistamana, sillä tuuli
oli vastainen.
25. Ja neljännellä yövartiolla
Jeesus tuli heidän tykönsä
kävellen järven päällä.
Job 9:8 hän yksinänsä levittää
taivaat ja tallaa meren kuohun
kukkuloita;
26. Kun opetuslapset näkivät
hänen kävelevän järven päällä,
peljästyivät he ja sanoivat: Se
on aave, ja huusivat pelosta.
27. Mutta Jeesus puhutteli
heitä kohta ja sanoi: Olkaa
turvallisella mielellä, minä se
olen; älkää peljätkö.
28. Pietari vastasi hänelle ja
sanoi: Jos se olet sinä, Herra,
niin käske minun tulla tykösi
vettä myöten.
29. Hän sanoi: Tule. Ja Pietari
astui ulos venheestä ja käveli
vetten päällä mennäkseen
Jeesuksen tykö.
30. Mutta nähdessään, kuinka
tuuli, hän peljästyi ja rupesi
vajoamaan ja huusi sanoen:
Herra, auta minua.
Matt. 8:25-26 Niin he menivät
ja herättivät hänet sanoen:
Herra, auta, me hukumme.
26. Hän sanoi heille: Te
vähäuskoiset, miksi olette
pelkureita? Silloin hän nousi ja
nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli
aivan tyven.
31. Niin Jeesus kohta ojensi
kätensä, tarttui häneen ja
sanoi hänelle: Sinä
vähäuskoinen, miksi epäilit?
32. Ja kun he olivat astuneet
venheeseen, asettui tuuli.
33. Niin venheessä-olijat
kumarsivat häntä ja sanoivat: