Basic HTML Version
Korkea Veisuu
2547
veisin äitini taloon, ja hän
neuvoisi minua. Minä antaisin
mausteviiniä juodaksesi,
granaattiomenani mehua.
Kork. v. 3:4 Tuskin olin
kulkenut heidän ohitsensa, kun
löysin hänet, jota minun sieluni
rakastaa; minä tartuin häneen
enkä hellittänyt hänestä,
ennenkuin olin saattanut hänet
äitini taloon, kantajani
kammioon.
3. Hänen vasen kätensä on
minun pääni alla, ja hänen
oikea kätensä halaa minua.
Kork. v. 2:6 Hänen vasen
kätensä on minun pääni alla,
ja hänen oikea kätensä halaa
minua.
4. Minä vannotan teitä, te
Jerusalemin tyttäret: älkää
herätelkö, älkää häiritkö
rakkautta, ennenkuin se itse
haluaa.
Kork. v. 2:7 Minä vannotan
teitä, te Jerusalemin tyttäret,
gasellien tai kedon peurojen
kautta: älkää herätelkö, älkää
häiritkö rakkautta, ennenkuin
se itse haluaa.
Kork. v. 3:5 Minä vannotan
teitä, te Jerusalemin tyttäret,
gasellien tai kedon peurojen
kautta: älkää herätelkö, älkää
häiritkö rakkautta, ennenkuin
se itse haluaa.
5. Kuka tuolla tulee erämaasta
rakkaaseensa nojaten?
Omenapuun alla sinut herätin.
Siellä sai sinut äitisi kerran,
siellä sai sinut emosi.
6. Pane minut sinetiksi
sydämellesi, sinetiksi
käsivarrellesi. Sillä rakkaus on
väkevä kuin kuolema, tuima
kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on
Herran liekki.
7. Eivät suuret vedet voi
rakkautta sammuttaa, eivät
virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa
tavarat rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
8. Meillä on pieni sisko, jolla ei
vielä ole rintoja. Mitä teemme
siskollemme sinä päivänä, jona
häntä kysytään?