Basic HTML Version
Nehemian kirja
1779
päivin ja öin.
10. Mutta Juuda sanoi:
Taakankantajain voima raukeaa,
ja soraa on ylen paljon; me
emme jaksa rakentaa muuria.
11. Ja meidän vastustajamme
sanoivat: Ennenkuin he tietävät
tai huomaavat, me tulemme
heidän keskellensä ja tapamme
heidät ja lopetamme työn.
12. Mutta kun heidän
läheisyydessään asuvat
juutalaiset tulivat ja sanoivat
meille joka taholta
kymmenenkin kertaa:
Vetäytykää meidän luoksemme,
13. silloin minä asetin kansan
muurin taakse, alempiin ja
suojattomiin paikkoihin, asetin
heidät sukukunnittain asemiinsa
miekkoineen, keihäineen ja
jousineen.
14. Ja katsastettuani kaiken
minä nousin ja sanoin
ylimyksille ja esimiehille ja
muulle kansalle: Älkää peljätkö
heitä; muistakaa suurta ja
peljättävää Herraa, ja taistelkaa
veljienne, poikienne ja
tyttärienne, vaimojenne ja
kotienne puolesta.
4. Moos. 14:9 Älkää vain
kapinoiko Herraa vastaan
älkääkä peljätkö sen maan
kansaa, sillä heitä ei ole meille
kuin suupalaksi. Heidän
varjelijansa on väistynyt heistä,
mutta meidän kanssamme on
Herra. Älkää te heitä peljätkö.
5. Moos. 1:21 Katso, Herra,
sinun Jumalasi, antaa maan
sinun valtaasi. Mene ja ota se
omaksesi, niinkuin Herra, sinun
isiesi Jumala, on sinulle
puhunut; älä pelkää äläkä
arkaile.'
5. Moos. 20:3 ja sanokoon
heille: 'Kuule, Israel! Te
ryhdytte nyt taisteluun
vihollisianne vastaan. Älkää
arkailko, älkää peljätkö älkääkä
hätääntykö, älkää säikähtykö
heitä;
15. Sitten kuin vihollisemme
olivat kuulleet, että me olimme
saaneet tietää asian ja että
Jumala oli tehnyt heidän
hankkeensa tyhjäksi, palasimme
me kaikki takaisin muurille,
itsekukin työhönsä.
16. Siitä päivästä alkaen teki
toinen puoli minun palvelijoitani