Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
149
järjestykseen siksi, kunnes
Joosef tulisi päivälliselle; sillä
he olivat kuulleet, että saisivat
aterioida siellä.
26. Kun Joosef oli tullut kotiin,
veivät he hänelle huoneeseen
lahjat, jotka heillä oli
mukanaan, ja kumartuivat
maahan hänen edessänsä.
27. Hän tervehti heitä ja kysyi:
Kuinka voi teidän vanha
isänne, josta puhuitte? Vieläkö
hän elää?
28. He vastasivat: Palvelijasi,
meidän isämme, voi hyvin; hän
elää vielä. Ja he kumartuivat ja
heittäytyivät maahan.
29. Ja hän nosti silmänsä ja
näki veljensä Benjaminin,
äitinsä pojan, ja kysyi: Onko
tämä teidän nuorin veljenne,
josta puhuitte? Sitten hän
sanoi: Jumala olkoon sinulle,
poikani, armollinen.
30. Mutta silloin Joosef
keskeytti äkkiä puheensa, sillä
nähdessään veljensä hän tuli
sydämessään liikutetuksi ja etsi
tilaisuutta itkeäkseen; niin hän
meni sisähuoneeseen ja itki
siellä.
31. Senjälkeen hän pestyään
kasvonsa tuli ulos, hillitsi
itsensä ja käski: Tarjotkaa
ruokaa.
32. Ja tarjottiin erikseen
hänelle ja erikseen heille ja
erikseen egyptiläisille, jotka
aterioivat hänen kanssaan;
egyptiläiset näet eivät saata
syödä yhdessä hebrealaisten
kanssa, sillä se on egyptiläisille
kauhistus.
1. Moos. 46:34 niin vastatkaa:
'Me, sinun palvelijasi, olemme
hoitaneet karjaa
nuoruudestamme tähän asti,
me niinkuin meidän isämmekin'
- että saisitte asettua Goosenin
maakuntaan. Sillä kaikki
paimenet ovat egyptiläisille
kauhistus.
33. He istuivat vastapäätä
häntä iän mukaan, esikoinen
ensimmäisenä ja nuorin
viimeisenä; ja ihmetellen miehet
katselivat toisiaan.
34. Ja hän antoi kantaa
omasta pöydästään ruokia
heille, ja Benjaminin annos oli
viisi kertaa suurempi kuin
kaikkien muiden. Ja he joivat