Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
147
veljen?
7. He vastasivat: Mies kyseli
tuiki tarkasti meitä ja meidän
sukuamme, sanoen: 'Elääkö
isänne vielä? Onko teillä vielä
veljeä?' Silloin me ilmoitimme
hänelle, niinkuin asia on.
Saatoimmeko tietää, että hän
sanoisi: 'Tuokaa tänne
veljenne'?
8. Ja Juuda sanoi isällensä
Israelille: Anna nuorukaisen
seurata minun mukanani, niin
me nousemme ja lähdemme
matkalle, että jäisimme eloon,
sekä me että sinä ja
vaimomme ja lapsemme,
emmekä kuolisi.
9. Minä vastaan hänestä;
minun kädestäni saat vaatia
hänet. Jos en tuo häntä
takaisin sinun luoksesi ja aseta
häntä eteesi, niin minä olen
syyllinen sinun edessäsi kaiken
elinaikani.
1. Moos. 44:32 Sillä palvelijasi
on luvannut isälleen vastata
nuorukaisesta ja sanonut: 'Jos
en tuo häntä takaisin luoksesi,
niin minä olen syyllinen isäni
edessä kaiken elinaikani.'
10. Totisesti, jos emme olisi
näin vitkastelleet, niin olisimme
jo kaksikin kertaa voineet olla
sieltä kotona.
11. Silloin heidän isänsä Israel
sanoi heille: Jos niin on,
tehkää ainakin tämä: ottakaa
säkkeihinne maan parhaimpia
tuotteita ja viekää ne sille
miehelle lahjaksi: vähän
balsamia ja vähän hunajaa,
kumihartsia ja hajupihkaa,
pähkinöitä ja manteleita.
12. Ja ottakaa mukaanne
kaksinkertainen raha, niin että
viette takaisin sen rahan, joka
palautettiin säkkienne suussa.
Ehkä se oli erehdys.
13. Ottakaa sitten mukaanne
myöskin veljenne ja nouskaa ja
menkää jälleen sen miehen luo.
14. Jumala, Kaikkivaltias,
suokoon, että se mies tekisi
teille laupeuden ja antaisi
toisen veljenne sekä Benjaminin
palata kotiin teidän kanssanne.
Mutta jos tulen lapsettomaksi,
niin tulen lapsettomaksi.
15. Niin miehet ottivat
mukaansa lahjan ja
kaksinkertaisen rahan sekä