Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
145
panna jokaisen rahat takaisin
hänen säkkiinsä sekä antaa
heille evästä matkalle. Ja heille
tehtiin niin.
26. Ja he sälyttivät viljansa
aasien selkään ja lähtivät
sieltä.
27. Kun sitten eräs heistä
yöpaikassa avasi säkkinsä
syöttääkseen aasiansa,
huomasi hän rahansa säkin
suussa.
28. Hän sanoi veljilleen: Minulle
on annettu rahani takaisin;
katso, se on minun säkissäni.
Silloin heidän sydämensä
vavahti, ja he katsoivat
säikähtyneinä toisiinsa sanoen:
Mitä Jumala on meille tehnyt?
29. Tultuansa isänsä Jaakobin
luo Kanaanin maahan he
ilmoittivat hänelle kaikki, mitä
heille oli tapahtunut, ja
sanoivat:
30.Mies, joka on sen maan
valtiaana, puhutteli meitä
ankarasti ja kohteli meitä,
niinkuin olisimme olleet maata
vakoilemassa.
31. Mutta me sanoimme
hänelle: 'Olemme rehellisiä
miehiä emmekä mitään
vakoojia;
32. meitä on kaksitoista
veljestä, saman isän poikia;
yhtä ei enää ole, ja nuorin on
nyt kotona isämme luona
Kanaanin maassa.'
33. Mutta mies, sen maan
valtias, sanoi meille: 'Siitä minä
saan tietää, oletteko rehellisiä
miehiä: jättäkää yksi veljistänne
minun luokseni; ottakaa sitten
viljaa perheittenne nälänhätään.
34. Ja menkää ja tuokaa
nuorin veljenne luokseni,
saadakseni tietää, ettette ole
vakoojia, vaan rehellisiä miehiä.
Sitten minä annan teille
veljenne takaisin, ja te saatte
vapaasti liikkua maassa.'
35. Kun he sitten tyhjensivät
säkkinsä, niin katso, kunkin
rahakukkaro oli hänen
säkissään; ja nähdessään
rahakukkaronsa he sekä heidän
isänsä peljästyivät.
36. Ja heidän isänsä Jaakob
sanoi heille: Te teette minut
lapsettomaksi; Joosefia ei enää
ole, Simeonia ei enää ole, ja
Benjamininkin te tahdotte viedä
minulta; kaikki tämä kohtaa
minua.