Basic HTML Version
Ensimmäinen kuningasten kirja
1244
kuoli yöllä, sillä hän oli
maannut sen.
20. Niin hän nousi keskellä
yötä ja otti minun poikani
vierestäni palvelijattaresi
nukkuessa ja pani sen
povellensa, mutta oman
kuolleen poikansa hän pani
minun povelleni.
21. Kun minä aamulla nousin
imettämään poikaani, niin
katso, se oli kuollut. Mutta kun
minä tarkastin sitä aamulla,
niin katso, se ei ollutkaan
minun poikani, jonka minä olin
synnyttänyt.
22. Niin toinen nainen sanoi: Ei
ole niin; vaan tuo elossa oleva
on minun poikani, ja tämä
kuollut on sinun poikasi. Mutta
edellinen vastasi: Ei ole niin;
tuo kuollut on sinun poikasi, ja
tämä elossa oleva on minun
poikani. Näin he riitelivät
kuninkaan edessä.
23. Niin kuningas sanoi: Toinen
sanoo: 'Elossa oleva on minun
poikani, ja kuollut on sinun
poikasi.' Ja toinen sanoo: 'Ei
ole niin; vaan kuollut on sinun
poikasi, ja elossa oleva on
minun poikani.'
24. Sitten kuningas sanoi:
Antakaa minulle miekka. Ja
kuninkaan eteen tuotiin miekka.
25. Ja kuningas sanoi: Viiltäkää
elossa oleva lapsi kahtia, ja
antakaa toinen puoli toiselle ja
toinen puoli toiselle.
26. Mutta silloin sanoi
kuninkaalle se nainen, jonka
oma elossa oleva poika oli,
sillä hänen sydämensä tuli
liikutetuksi hänen poikansa
tähden - hän sanoi: Oi herrani,
antakaa tuolle elossa oleva
lapsi; älkää surmatko sitä.
Mutta toinen sanoi: Ei minulle
eikä sinulle; viiltäkää!
Jes. 49:15 Unhottaako vaimo
rintalapsensa, niin ettei hän
armahda kohtunsa poikaa? Ja
vaikka he unhottaisivatkin, minä
en sinua unhota.
27. Niin kuningas vastasi ja
sanoi: Antakaa tälle elossa
oleva lapsi; älkää surmatko
sitä. Hän on sen äiti.
28. Ja koko Israel kuuli tästä
tuomiosta, jonka kuningas oli
antanut, ja he pelkäsivät
kuningasta; sillä he näkivät,