Basic HTML Version
Ensimmäinen Mooseksen kirja
113
2. Moos. 33:20 Ja hän sanoi
vielä: Sinä et voi nähdä minun
kasvojani; sillä ei kukaan, joka
näkee minut, jää eloon.
31. Ja kun hän oli kulkenut
Penuelin ohitse, nousi aurinko;
mutta hän ontui lonkkaansa.
32. Sentähden israelilaiset eivät
vielä tänäkään päivänä syö
reisijännettä, joka kulkee
lonkkaluun yli; sillä hän iski
Jaakobia lonkkaluuhun,
reisijänteen kohdalle.
33. Luku
1. Kun Jaakob nosti silmänsä
ja katseli, niin katso, Eesau oli
tulossa, neljäsataa miestä
mukanaan. Silloin hän jakoi
lapset Leealle, Raakelille ja
molemmille orjattarille.
2. Ja hän asetti orjattaret
lapsineen ensimmäisiksi, niiden
jälkeen Leean lapsineen ja
Raakelin Joosefin kanssa
viimeiseksi.
3. Mutta itse hän astui heidän
edellänsä ja kumartui maahan
seitsemän kertaa, kunnes oli
saapunut veljensä eteen.
4. Mutta Eesau riensi häntä
vastaan ja sulki hänet syliinsä,
halasi häntä kaulasta ja suuteli
häntä; ja he itkivät.
5. Ja hän nosti silmänsä ja
näki vaimot ja lapset ja kysyi:
Keitä ovat nämä, jotka ovat
sinun seurassasi? Hän vastasi:
Ne ovat minun lapseni, jotka
Jumala on palvelijallesi
lahjoittanut.
Ps. 127:3 Katso, lapset ovat
Herran lahja, ja kohdun
hedelmä on anti.
6. Niin orjattaret lähestyivät
lapsineen ja kumartuivat
maahan.
7. Myöskin Leea lapsineen
lähestyi, ja he kumartuivat
maahan. Viimein lähestyivät
Joosef ja Raakel ja kumartuivat
maahan.
8. Sitten hän kysyi: Mitä
tarkoitit kaikella sillä joukolla,
jonka minä kohtasin? Hän
vastasi: Saada armon herrani
silmien edessä.
9. Mutta Eesau sanoi: Minulla
on itselläni kyllin; pidä, veljeni,
omasi!