Basic HTML Version
1 Samuelin Kirja
619
Bethlehemijn/
20:29 Ja sanoi: anna minun mennä: sillä
meidän sucucundam uhra Caupungis/
ja minun weljen idze on minua
cudzunut/ jos minä olen löytänyt
armon sinun silmäis edes/ nijn minä
menen cadzoman weljejäni/ ja
sentähden ei hän tullut Cuningan
pöydän tygö.
20:30 Ja Saul wihastui sangen suurest
Jonathanin päällä/ ja sanoi: sinä ilkiä ja
tottelematoin poica/ engö minä tiedä/
ettäs olet walinnut Isain pojan sinulles
ja sinun ilkiälle äitilles häpiäxi?
20:31 Sillä nijncauwan cuin Isain poica
elä maan päällä/ et sinä eikä sinun
Cuningan waldacundas ole seisowa/
lähetä sijs nyt ja anna tuota händä
minun tygöni: sillä hänen pitä
cuoleman.
20:32 Jonathan wastais Isällens Saulille/
ja sanoi hänelle: mixi hänen pitä
cuoleman? mitä hän on tehnyt?
20:33 Silloin paiscais Saul keihän hänen
peräns/ syöstäxens händä: nijn
ymmärsi Jonathan hänen Isäns
aicoiwan Dawidi tappa.
20:34 Ja Jonathan nousi pöydän tygö
sangen wihoisans/ ja ei syönyt sinä
päiwänä vdesta cuusta mitän leipä: sillä
hän murehtui Dawidi/ että hänen Isäns
oli hänen nijn häwäisnyt.
20:35 JA Jonathan läxi amulla kedolle/
sijhen aican cuin hän oli lijton tehnyt
Dawidin cansa/ ja wähä poicainen
hänen cansans.
20:36 Ja hän sanoi pojalle: juoxe
noutaman minun nuolen jonga minä
ambuan/ pojan juostes laske hän
nuolen hänen ylidzens.
20:37 Ja cosca poica tuli sille paicalle
johon Jonathan nuolen ammunnut oli/
huusi Jonathan hänen peräns/ ja sanoi:
eikö nuoli ole tuosa puoles?
20:38 Ja huusi taas poica: kijruta sinuas
nopiammin ja älä seisattele. Nijn poica
otti nuolet/ ja candoi Herrallens.
20:39 Eikä tietänyt asiast mitän/ waan
Jonathan ja Dawid ainoastans asian
tiesit.
20:40 Nijn Jonathan andoi asens
pojalle/ ja sanoi: mene ja wie
Caupungijn.
20:41 Ja cosca poica oli mennyt/ nousi
Dawid siastans meren puolelda/ ja
langeis maahan caswoillens/ ja rucoili
colme kerta/ ja annoit suuta toinen
toisellens ja itkit/ waan Dawid itki
hartammin.
20:42 Ja Jonathan sanoi Dawidille:
mene rauhan ja muista mitä me olem
wannonet yhteen HERran nimeen/ ja
sanonet: HERra olcon sinun ja minun
waihellan/ minun ja sinun siemenes
waihella/ sen pitä pysymän
ijancaickisest.
20:43 Ja Dawid nousi ja meni
matcaans/ mutta Jonathan palais
Caupungijn.
XXI. Lucu.
DAwid tule Papin Ahimelechin tygö/
Nobeen/ v. 1. Hän anda hänelle