Basic HTML Version
Ruthin kirja
577
3:16 Mutta waimo meni anoppins
tygö/ joca sanoi: cuinga sinun menesty
minun tyttären? ja hän jutteli hänelle
caicki mitä mies oli tehnyt.
3:17 Ja sanoi: nämät cuusi mitta ohria
andoi hän minulle: sillä '68än sanoi: ei
pidä sinun tyhjin käsin menemän sinun
anoppis tygö.
3:18 Hän sanoi: ole hiljaxens tyttären
nijncauwan ettäs saat nähdä cuinga
tämä tapahtu: sillä ei se mies lacka
ennen cuin hän tämän tänäpäiwänä
hywin lopetta.
Vers.7. Ja hän tuli salaisest) Tämä
Naemin neuwo oli waarallinen/ mutta
se toimitettin nijn HERralda/ ettei sijtä
mitän paha tullut. Ja tämä Naemin
neuwo wahwista idzens sijhen käskyn/
cuin on Deut. 25:5. että weljen pitä
ottaman sen jälken jäänen emännän/
herättäxens hänen weljellens
siemendä/ muutoin ei tämä Ruthin työ
sowi cunnialisten waimoin
häweljäisyden cansa.
IV. Lucu .
BOas otta Ruthin emännäxens/ ja
omista perinnön/ cosca lähimmäinen
perillinen ei tahtonut/ v. 6. Johonga
caicki hänelle onne toiwottawat/ v. 11.
Ruth synnyttä hänelle Obedin/ joca oli
Isain Isä/ v. 13. Hänen esijsäns luetella
Perezen Judan Patriarchan poican asti/
v. 18.
4:1 JA Boas meni porttijn/ ja istui siellä/
ja hänen lähimmäinen langons käwi
ohidze. Nijn Boas puhutteli händä
niminomattain/ sanoden: palaja tänne
ja istu wiereni. Nijn hän palais ja istui.
4:2 BOas otti kymmenen miestä
Caupungin wanhimmist/ sanoden
heille: istucat tähän/ ja he istuit.
4:3 Nijn sanoi hän perilliselle: Naemi
joca on tullut Moabiterein maalda/
caupidze sitä maan cappaletta/ cuin
meidän weljelläm EliMelechillä oli.
4:4 Sentähden ajattelin minä sen sinulle
ilmoitta/ ja sanoa: tahdotcos sen periä/
nijn osta se täsä Caupungin asuwaisten
ja minun Canssani wanhimmitten edes:
waan jollet sinä sitä tahdo periä/ nijn
sano minulle/ että minä sen tietäisin:
sillä ei ole yhtän muuta perillistä cuin
sinä/ ja minä sinun jälkes. Hän sanoi:
minä perin.
4:5 Nijn wastais Boas: jona päiwänä
sinä Naemin kädest lunastat pellon/
nijn ota Ruth Moabiti sen cuolluen
emändä/ herättäxes sille cuolluelle
nime hänen perimisesäns.
4:6 Nijn sanoi hän: en minä peri sitä/
etten minä hucutais minun perimistäni/
peri sinä se cuin minun pitä perimän:
sillä en minä taida sitä periä.
4:7 Mutta Israelis oli wanhan aican
sencaltainen tapa: cosca ei jocu
tahtonut periä/ taicka osta jotakin
tawarata/ että caicki asiat olisit ollet
wahwat/ weti hän kengäns ulos/ ja
andoi sen toiselle. Se oli wahwa
todistus Israelis.