Basic HTML Version
Salomon Wijsaus
2330
kirjoitettu on/ cusa hän sano: teille Tyrannit on tämä puhe sanottu/ etc. Ja osotta
sangen jalost että mailmallisella Esiwallalla on hänen waldans Jumalalda/ ja owat
Jumalan käskyläiset/ joilla se on/ uhca hän nijtä/ että he sencaltaisia Jumalan käskyjä
julmast wäärin käändäwät. Mutta tämä kirja cudzutan Salomon Wijsaudexi: että hän
(nijncuin sanottu on) Salomon nimellä tehty on/ ja nijn jalost ylistä wijsautta:
Tiettäwäxi tehden/ mikä hän on/ mitä hän woi/ ja custa hän tule: Mutta se on täsä
caickein paras/ että hän corkiast ylistä ja kijttä Jumalan sana/ ja omista caicki
Jumalan sanalle/ mitä Jumala joscus woimallisest tehnyt on/ sekä wihamiesten että
ystäwitten cansa. Josta selkiäst ymmärretän/ ettei hän täsä wijsaudexi cudzu/
pacanalisten wijsasten sywiä ja toimellisia ajatuxia/ ja ihmisten ymmärrystä/ mutta
Jumalan pyhän sanan. Ja mitä täsä wijsaudesta ylistetän ja kijtetän/ sen sinun pitä
Jumalan sanast ymmärtämän/ sillä hän idze sano/ 16. lugus: ettei Israelin lapset tullet
ruokituxi taiwallisesta leiwästä eli terwexi tehdyxi sen waskikärmen cautta/ mutta
Jumalan sanalla/ Nijncuin Christus sano/ Matth.4:4. Sentähden oppetta hän/ ettei
wijsaus tule mualda cuin Jumalalda/ ja otta kirjoituxesta monda asiata sen päälle: ja
omista wijsaudelle/ jonga Ramattu Jumalan sanalle omasta. Wijmeiseldä on tämä
kirja yxi oikia ensimäisen käskyn selitys: sillä täsä sinä näet/ että hän aina opetta
Jumalata pelkämän/ ja hänen päällens toiwoman: peljättä Jumalan wihalla nijtä/
jotca ei pelkä Jumalata. Sitä wastan lohdutta ja wahwista Jumalan armolla nijtä/ jotca
hänen päällens uscowat/ ja hänen tygöns turwawat/ joca on oikia ensimäisen käskyn
ymmärrys. Josta myös ymmärretän/ että ensimäisestä käskystä/ nijncuin
luondolähtestä cuohu/ ja wuota caicki wijsaus/ ja on totisest se käsky oikia Auringo/
josta caicki wijsat näkewät mitä he näkewät: Sillä joca Jumalata pelkä ja hänen
päällens usco/ hän on täynäns wijsautta/ caiken mailman opettaja/ woimallinen
puheis ja töis/ caiken opin ja elämän Duomari/ joca Jumalalle kelpa. Sitä wastan/
jolla ei sitä ensimäistä käskyä ole/ eikä pelkä Jumalata eli turwa häneen/ hän on
täynäns hullutta/ ei taida mitän/ eikä ole mitän/ ja se on erinomainen syy:
mingätähden tätä kirja pitä luettaman/ että me oppisimma Jumalata pelkämän/ ja
häneen luottaman/ johon hän myös meitä auttacon armons cautta/ Amen.
I. Lucu .
WOimallisia neuwotan oikeuteen ja
Jumalan pelcoon/ v. 1. Sillä Jumalan
Hengi pakene wäärintekiäin tykö/ hän
näke caicki/ v. 5. ja on heitä duomiolle
tuopa/ v. 9. Ei pidä kenengän idziäns
totuttaman suruttomuteen ja
häwäistyxeen eli ehdollans idziäns
cadotuxeen syöxemän/ v. 11.
1:1 RAcastacat oikeutta/ te jotca maata
hallidzetta. Ajatelcat että HERra autta
taita/ ja peljätkät händä totudes.