Basic HTML Version
1 Mosexen kirja
168
44:22 Mutta me wastaisim minun
herralleni: ei taida nuorucainen tulla
pois Isäns tykö/ jos hän jättäis Isäns/
nijn hän cuolis.
44:23 Nijn sinä sanoit palwelioilles:
jollei teidän nuorin weljen tule teidän
cansan/ nijn ei teidän pidä enä minun
caswojani näkemän.
44:24 Ja cosca me menim sinun
palwelias minun Isäni tygö/ ja ilmoitim
hänelle minun herrani sanat.
44:25 Nijn sanoi meidän Isäm: mengät
jällens pois ja ostacat meille jotakin
elatusta.
44:26 Mutta me sanoim: en me tohdi
sinne mennä/ waan jos meidän nuorin
weljem on meidän cansam/ nijn me
menem: sillä en me saa nähdä sen
miehen caswoja/ jollei meidän nuorin
weljem ole meidän cansam.
44:27 Nijn sinun palwelias minun Isän
sanoi meille: te tiedätte/ että minun
emändäni synnytti minulle caxi.
44:28 Ja se toinen läxi minun tyköni/
josta sanottin/ että hän on cuoliaxi
reweldy/ ja en ole minä händä wielä
sijtte nähnyt.
44:29 Jos te tämän myös minulda
wiette pois/ ja hänelle tapahtuis jotakin
paha/ nijn te saattaisit minun harmat
carwani murhella hautaan?
44:30 Jos minä nyt tulisin sinun
palwelias minun Isäni tygö/ ja ei olis
nuorucainen meidän cansam (hänen
hengens rippu tämän hengesä)
44:31 Nijn tapahduis/ cosca hän näkis/
ettei nuorucainen cansa olis/ että hän
cuolis/ nijn me sinun palwelias
saattaisim meidän Isäm sinun palwelias
harmat carwat murhella hautaan.
44:32 Sillä minä sinun palwelias olen
taannut nuorucaisen minun Isäni edes/
sanoden: jollen minä händä tuo jällens
sinun tygös/ nijn minä senedestä
caiken minun elinaicani olen wicapää
kärsimän.
44:33 Ja nyt sijs jääkän sinun palwelias/
nuorucaisen edest minun herralleni
orjaxi/ waan nuorucainen mengän
weljeins cansa.
44:34 Sillä cuinga minä taidan mennä
minun Isäni tygö/ jollei nuorucainen
olis minun cansani? etten minä näkis
sitä surkeutta johon minun Isän joutu.
Vers.5. Jolla hän ennusta) Tätä sano
huonenhaldia/ ei että Joseph piti
sencaltaisia taicauxia: waan ettei he
wielä ymmärräis händä Hebrerixi/
ennencuin aica oli/ että hän tahdoi
idzens ilmoitta.
XLV. Lucu.
JOseph ilmoitta idzens weljillens/ v. 1.
käske heidän mennä cotia/ ja tuoda
Isäns cansans hänen tygöns/ v. 9. cosca
Pharao sen cuule/ käske hän lähettä
Josephin waunuja hänen Isäns perän/
tuoman händä coco huonens cansa
hänen tygöns Egyptijn/ v. 16. Joseph
teke nijn/ lahjoitta hänen weljens/
lähettä Isällens lahjoja/ ja anda heidän
mennä/ v. 21. Joiden cotia tuldua/ saa