Basic HTML Version
1 Mosexen kirja
128
Rehoboth/ ja sanoi: nyt HERra on
andanut meille sia/ ja on andanut
meidän caswa maan päällä.
26:23 SIitte meni hän BerSabaan.
26:24 Nijn HERra ilmestyi hänelle sinä
yönä/ ja sanoi: minä olen sinun Isäs
Abrahamin Jumala/ älä pelkä/ sillä
minä olen sinun cansas/ ja siunan
sinun/ ja annan lisändyä sinun
siemenes/ minun palweliani Abrahamin
tähden.
26:25 Ja hän rakensi sijnä Altarin/ ja
saarnais HERran nimest/ ja teki sijhen
majans/ ja hänen palwelians caiwoit
sijhen caiwon.
26:26 Nijn Abimelech meni hänen
tygöns Gerarist/ ja Ahusath hänen
ystäwäns/ ja Phicol hänen sodans
päämies.
26:27 Mutta Isaac sanoi heille: mixi te
tulitte minun tygöni: ja te wainoisitte
minua/ ja ajoitte minun pois teidän
tykön.
26:28 He sanoit: me näim ilmeisens/
että HERra on sinun cansas/ sentähden
me sanoim: olcon nyt wala meidän
waihellam ja sinun/ ja me teem lijton
sinun cansas.
26:29 Ettes tekis meille mitän
wahingot/ nijncuin en mekän ole
sinuun ryhtynet/ ja nijncuin en me
myös tehnet sinun muuta cuin hywä/ ja
laskim sinun rauhas menemän. Mutta
nyt sinä olet HERran siunattu.
26:30 Ja hän walmisti heille pidon/ ja
he söit ja joit.
26:31 Ja nousit amulla warhain/ ja
wannoit toinen toisellens/ ja Isaac laski
heidän menemän/ ja he menit pois
heidän tyköns rauhas.
26:32 Sinä päiwänä tulit Isaachin
palweliat/ ja sanoit hänelle caiwosta
jonga he caiwoit/ ja sanoit hänelle: me
löysim weden.
26:33 Ja hän cudzui hänen Saba/ sijtä
nimitetän Caupungi BerSaba/ haman
tähän päiwän asti.
26:34 COsca Esau oli neljänkymmenen
ajastaicainen/ otti hän Judith Berin
emännäxens/ Hethein tyttären/ ja
Basmath Elonin Hethein tyttären:
26:35 Jotca molemmat olit Isaachille ja
Rebeckalle mielicarwaudexi.
Vers.5. Että Abraham) Cadzo sitä 19.
versy 22. lugus/ ja sen selitystä. v. 20.
Esek) se on/ ylöncadze/ nijncuin
jolleculle tehdän wäryttä ja wäkiwalda:
v. 21. Sitna) se on/ wastanseisomus
sijtä cudzutan perkele/ Satan/ se on/
wastanseisoja ja wastahacoinen. v. 22.
Rehoboth) se on/ sia eli awarus/ cusa
ei kenengän ahdas ole.
XXVII. Lucu.
ISaac tahto siunata esicoistans Esaut/ v.
1. mutta Rebecka asetta Jacobin
cawaluxella edes/ hänen siaans/ v. 5.
nijn että hän siunatan esicoisudella/ v.
27. Esau tule peräst ja saa suurella
itculla halwemman siunauxen/ v. 30.
wihastu ja uhca tappa weljens Jacobin/
v. 41. Rebecka käske sentähden mennä