Page 1149 - My Project1

Basic HTML Version

Psaltarit
1148 
CII. Psalmi .
LAT. CI. CAtumusPsalmi/ josa Propheta
hartast rucoile Jumalata/ cuuleman
händä hänen hädäsäns ja tuscasans/
johonga hän syndeins tähden joutunut
oli/ v. 1. ja että Jumala muistais
lupauxens/ ja auttais wiheljäistä
Canssans endisellens/ että händä
kijtetäisin/ ja Zion/ se on/ Christuxen
waldacunda mailmas lewitettäisin ja
suojellaisin/ v. 14. walitta
wiheljäisyttäns ja lyhyttä ikäns/ v. 18.
ylistä Jumalata hänen
caickiwaldiaisudestans/ ja pane caiken
toiwons hänen päällens/ v. 24.
102:1 Radollisen rucous/ cosca hän
murehisans on/ ja hänen walituxens
HERran eteen wuodatta.
102:2 HERra cuuldele minun rucouxeni/
ja anna minun parcuni tulla tygös.
102:3 Älä caswoas minulda peitä/
hädäsä callista corwas minun puoleeni/
cosca minä sinua rucoilen/ nijn
cuuldele pian minua.
102:4 Sillä minun päiwäni owat culunet
nijncuin sawu/ ja minun luuni owat
poldetut nijncuin kekäle.
102:5 Minun sydämen on lyöty ja
cuiwettunut nijncuin heinä/ nijn että
minä myös unohdan minun leipäni
syödä.
102:6 Minun luuni takistuwat tuscalla
minun lihaani/ itkemisest ja
huocamisesta.
102:7 Minä olen aewa nijncuin
ruogonpäristäjä corwesa/ minä olen
nijncuin Hyypiä häwitetyisä
Caupungeisa.
102:8 Minä walwon ja olen nijncuin
yxinäinen lindu caton päällä.
102:9 Jocapäiwä häwäisewät minun
wiholliseni minua/ ja jotca minua
syljeskelewät/ wannowat minun
cauttani.
102:10 Sillä minä syön tuhca nijncuin
leipä/ ja secoitan minun juoman itculla.
102:11 Sinun uhcauxes ja wihas
tähden/ ettäs minun nostanut olet ja
paiscannut maahan.
102:12 Minun päiwäni owat culunet
nijncuin warjo/ ja minä cuiwetun
nijncuin ruoho.
102:13 Mutta sinä HERra pysyt
ijancaickisest/ ja sinun muistos
sucucunnasta sucucundaan
102:14 Nouse sijs ja armahda Zionita/
sillä aica on händä armahta/ ja aica on
tullut.
102:15 Sillä sinun palwelias halajawat
sitä raketta/ ja näkisit mielelläns/ että
hänen kiwens ja calckins walmit olisit.
102:16 Että pacanat HERra sinun nimes
pelkäisit/ ja caicki Cuningat maan
päällä sinun cunniatas.
102:17 Että HERra rakenda Zionin/ ja
ilmandu hänen cunniasans.
102:18 Hän käändä idzens hyljättyiden
rucousten puoleen/ ja ei cadzo heidän
rucoustans ylön.
102:19 Sen pitä kirjoitettaman
tulewaisille sucucunnille/ ja se Canssa
cuin luodan/ pitä kijttämän HERra.