Basic HTML Version
Hiobin Kirja
1017
lapsiani/ ja nuoretkin lapset minun
cadzowat ylön/ jos minä nousen/ nijn
he puhuwat minusta.
19:19 Caicki uscolliset ystäwäni
cauhistuwat minua/ ja joita minä
racastin/ owat käändänet idzens minua
wastan.
19:20 Minun luuni tartuit minun
nahcani ja lihani. En minä taida
nahallani peittä hambaitani.
19:21 Armahtacat minun päälleni/
armahtacat minun päälleni/ te minun
ystäwäni: sillä Jumalan käsi on minuun
sattunut.
19:22 Mixi te wainotte minua nijncuin
Jumalakin/ ja ette taida minun lihastani
rawitta.
19:23 Josca minun puheni
kirjoitettaisin/ josca ne kirjaan
pandaisin.
19:24 Raudalla caiwetaisin plyijyyn/ ja
ijancaickisexi muistoxi hacataisin
kiween.
19:25 Minä tiedän minun lunastajan
eläwän/ ja hän herättä minun wijmein
maasta.
19:26 Ja minä puetetan tällä minun
nahallani/ ja minä saan lihasani nähdä
Jumalan.
19:27 Hänen minä olen näkewä/ ja
minun silmäni cadzowat händä/ ja ei
kengän outo.
19:28 Minun munascuuni owat culunet
minun helmasani/ sillä te sanotte:
cuinga me wainoisim händä ja
löydäisim syytä händä wastan.
19:29 Peljätkä miecka/ sillä miecka on
pahain töiden costo/ että te tiedäisitte
curituxen tulewan.
Vers.9. Cunniani/ Cruunun/ v. 10.
toiwoni) Nämät owat puhutut ajallisen
elämän hywistä päiwistä. v. 22. Rawitta)
se on/ et te lacka minua puremasta ja
nuhtelemasta. v. 25. Lunastajan) Heb.
on Goel / Latinaxi Vindex / joca Lev.
25. ja Num. 26. ja mualla/ on
suculainen/ joca lähimmäisen sucuns
pandixi pannut calut lunasta/ eli hänen
tapetun sucuns costaja ja päälle
candaja on. Että Hiob Christuxen täxi
cudzu/ opetta hän/ että hän
miehudens cautta on tullut meidän
weljexem/ costaman meidän
puolestam sille murhajalle Perkelelle/ ja
lunastaman meille jällens ijancaickista
Isän maata.
XX. Lucu .
ZOphar tahto taas hänen cumpanittens
neuwon ja ajatuxen wahwista/ ja sano:
ellei Hiob olis ollut jumalatoin/ nijn ei
hänen onnens olis nijn pian loppunut/
v. 1. sillä/ sano hän/ ehkä ulcocullatut
olisit taiwas/ pitä heidän cuitengin äkist
catoman ja heidän lapsens
hajotettaman/ v. 6. calut/ cuin he
petoxella coonnet owat/ pitä wieran
käteen tuleman/ v. 12. he tekewät
työtä/ ja ei pidä mitän nautidzeman/ v.
18. heidän pitä pakeneman tulda ja
miecka/ v. 23. taiwas ja maa ilmoitta
heidän pahudens/ v. 27.